Kuukausittainen arkisto:elokuu 2021

Jotkut väittää että pihlajat osaavat ennustaa talvea. Jos on paljon pihlajanmarjoja niin tulee kova talvi. Mistähän pihlaja tietää talven laadun? Enpä oikein usko. Paremminkin pihlajan marjat kertovat syksyllä millainen kesä on ollut. Pimeät ajat ovat tulossa, on oikea aika nostaa … Lue loppuun →

Aamulla usvaa lykkää merestä. Alkaa olla hetket lähellä. Päätin kuitenkin käydä ensin aamulenkillä. Nämä ianikuiset purjehtijan kengät jalkaan. Minä olen näillä kaiket kesät kävellyt. Alkaa pohjat kulua, sekä jotenkin kovaksi muuttua. On kuivalla kelillä niin tosi liukkaat veneen kannella. Täytyy … Lue loppuun →

Aamulla näyttäytyy taivas tuollaisena. Aivan kuin olisi vuoristo taustalla. Vaan ei ole. Siellä on se saderintama joka on tulossa. Sateita näyttää riittävän lähipäivinä. Kesä on ohitse, alan jo suunnitella toisia asioita elämässä. Mitähän se voisi olla? Täällä onkin hienon näköisiä … Lue loppuun →

Tuossa oli ennen tammisaaren kansallispuiston opastupa, tai joku sellainen. Nykyjään ei mikään muu kannata kuin kaljan myynti. Kaljakuppilat on syrjäyttäneet luontotuvan. Paljon terasseja ja kaikissa paljon ihmisiä. Kävelykadullakin, joka on täällä ollessani ollut täysin tyhjä, on nyt ihmisiä. Mitä ne … Lue loppuun →

Heräsin aamulla aikasisin, tuollainen on maisema kun luukusta katsoo. Läksin tuonne suon laitaan katsomaan mitä tapahtuu. Mitään ei tapahdu taaskaan. Aika on pysähtynyt. Hämähäkin seittejä joka puolella, kuin kauhukuvassa. Täällä auringon puolella usva nousi kaislikosta. On syytä lähteä etten jää … Lue loppuun →

Minä keittelen joka aamu sitä cappucinoa. Siihen pannaan tavallisesti Tere meijerin tekemää cappucino tai latte piima. Tämän asian kanssa pitää olla tarkkana. Aamulla ei aina tahdo muistaa missä satamassa sitä ollaan, eikä edes missä maassa. En tiedä kuinka toisilla ihmisillä … Lue loppuun →

Heti aamulla kirmaisin metsikköön, aika kävi pitkäksi. sitten ajattelin että rattaalla on kivempi. Otin tuon rattaan ja läksi pitkospuita törmööttämään. Kerroin tuttaville että olen ajanut ainakin 500 kilometriä tällä rattaalla tänä kesänä. No ei ollut liioittelua, myöhemmin tarkastin, olin ajanut … Lue loppuun →

Onhan täällä Lähteelässä muitakin nähtävyyksiä. Tälläinen pieni aidalla ympäröity alue. Sitä kutsutaan Anniskelualueeksi. Kumma sana anniskelu, jotain sellaista että niinkuin vähän niinkuin annetaan, muttei oikeasti anneta. Kai se on että vähän niinkuin tipottain jaetaan. Anniskelualuetta siirretään aina ja vanha jätetään … Lue loppuun →

Heräsin ajoissa, katselin tätä satamaa, kyllä nyt on aika lähteä. Vatsamyrkyn aamuannoksen ehdin hätäisesti valmistaa ja hotkaista. Sitten köydet irti ja läks. Kyllä täällä iltasella näkyi ihmisiä veneissään, nyt kaikki autiota. Kai nukkuvat. Sinne katoaa seljän taakse Pohjoisranta. Näistä jäänlõhkujista … Lue loppuun →

Läksin jälleen rantaa pitkin kävelemään, mitähän uutta tänään löytää elämään? Alkaa kohta elämä käydä tylsäksi täällä Helsingissä. Tosin kun avoimin silmin kulkee, näkee uusia ihmeellisiä asioita. Sitä minä ihmettelen etten osaa kulkea juna raiteiden yli sivulle vilkaisematta. Kävelin täällä kauppatorilla … Lue loppuun →