Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2024

Niin tyyni oli lähdön hetki. Otin lipun pois satamakapteenille merkiksi. Otin rikkinäisen Dahonin mukaan säkissä. En minä sitä täällä veneellä saa korjattua, parempi viedä kotiin ja siellä syksyllä alkaa tekemään. Bolt taksi vie bussijaamalle. Ja siitä eteenpäin tuttu Lux Express. … Lue loppuun →

Tällä kertaa otin tämän jopon alle Tempaisin tänne Bussijaamale. Oli aika lähteä bussimatkalle. Tämä juhannus meni sitten matalalentoa. 2 markkinat joiden välissä yöllä lastattiin autoon uutta tavaraa ja syötiin ja nukuttiin. Nyt minä lähden Lux matkalle. Väinämeren ylitys tälläkertaa Piretin … Lue loppuun →

Eipä ole tullut kirjoitettua. Hyppäsin bussiin ja matkustin jälleen täältä merentakuselta maalta kotipuoleen. Aina varma Lux Expres, koskaan ei pety. Tämä maa on niin pieni, että toiselta laidalta toiselle matkustaa muutamassa tunnissa. Kotikaupunkini Tartu, en varmaan osaisikaan muualla enään elää. … Lue loppuun →

Apukapteeni heräsi aamulla, sai toisen silmän auki ja tokaisi, Onu, lähdetään rattaalla kaupungille. Ja mentiin. Linnoituksen torniin kiivettiin maisemia katsomaan. Hyvät on maisemat. Yksinäinen mölkynheittäjä yrittää houkutella muita mukaan, kyllä siinä välillä joku seisoi katselemassa äijän heittoja. Ei kukaan tohtinut … Lue loppuun →

Nämä suomalaiset olivat aikaisia lähtijöitä, kello oli 6 paikkella aamulla. Minä läksin jälleen ,rattaalla,kohti Roomassaarta. Ei täällä ketään vieraita ole. Tälläinen puulaiva oli. Teräksestä se on tehty, niinkuin maito-auto on myös teräksestä, ei maidosta. Täälläkin surunpäivään liittyvä muistomerkki. Siitä alkoi … Lue loppuun →

Kun tulin aamulenkiltä satamakapteeni alkoi ehdotella että olisi töitä. Enkö ryhtyisi Tuukerin turvaksi. En minä ollut moista sanaa kuullut, jotenkin arvasin että se olisi hinaaja. Se on kuitenkin sukeltaja. Sukeltaja oli tulossa tarkistamaan laiturien kiinnitysketjuja. Minähän suostuin oitis, palkkakin oli … Lue loppuun →

Liput puolitangossa. Virossa on leinapäeva, eli surunpäivä. 14.06 1941 alkoivat suurkyyditykset Virossa, niitä muistetaan vieläkin. Yön liput liehuivat niin kuin lippujen kuuluukin liehua, aamulla Oskar pani tuon vironlipun puolitankoon.

Noniin, nyt pääsin lähtemään. Ensin Tarton bussiasemalle. Ihmisiä bussijaamassa. Kuka mihinkin. Sieltä se minun Lux saapuu. Ajallaan kuin aina. No pari kertaa on vähän lähdössä myöhästynyt ja kerran Riiasta Pärnuun oli myöhässä. Muuten ajallaan. Ja minä olen tuolla Luxilla matkustanut … Lue loppuun →

En minä päässytkään lähtemään. Ottopojalleni ei löytynytkään ketään hoitajaa, minä päätin vielä jäädä. Läksimme tietysti rattaala kaupungille. Tämä Anne kanaali on syntynyt kun tuosta on hiekkaa otettu. Hiekkarannat ovat kesällä suosittuja. Tässä on myös talvella avanto auki. Ei ole koskaan … Lue loppuun →

Vähiin jää blokin kirjoittelut. Kävin nuoren miehen kanssa rattaalla ajamassa. Tämä on aivan hullu sotkemaan fillarilla. Lisäksi vielä kotona kuulemma kertoo vanhemmilleen kuinka Onun kanssa tehtiin sitä ja sitä. No kyllähän me paljon tehdäänkin. Minun pitää auttaa vähän nuorta miestä … Lue loppuun →