Lasten teatteri

Olen seikkaillut täällä Pärnussa jo monta päivää tämän ottopoikani kanssa. Minä olen tämän sankari. Nyt on vuorossa teatteri, lasten esitys. ”Nuoren merikarhun ensimmäinen suurempi seikkalu” Kuulostaa hyvältä, sopii teemaan.

Kupletin juoni lyhyesti. Äiti ja poika. Poika oli merestä niin innostunut ja opiskellut solmuja purjehduksen teoriaa. Äiti pelkäsi vettä, kun ei osannut uida. Häpesi sitä niin. Kielsi poikaa purjehtimasta. Istuivat tuossa sängyn laidalla jalat maassa. Yhtäkkiä poika alkoi kuvittelemaan että sänky on purjevene, äkkiä jalat ylös vedestä. Niin sitä mentiin ympäri Kap Hornin ja joka puolella. Kap Hornissa oli kova myrsky ja äiti pelkäsi kuolevansa. Myrskystä selvittiin ja lopuksi takaisin kotiin Äiti ei enään pelännyt myrskyä, kun sen oli kokenut, vaikka vain ajatuksissaan. Lupasi lapselle purjehtia ja itse lupasi uimakouluun.

Ottopoikani tykkäsi esityksestä, samoin kuin minä.

Mutta sitten tuli lähdön hetki, läksivät bussiin ja minä jäin laiturille katsomaan. Surullinen hetki.

Nukuin muutaman tunnin ja sitten lähdin minäkin, kohti Saaremaata. Unistusten merentakainen maa.

Tuollaista näytti, ei kuitenkaan yläpuolelle tullut.

Ei edes päässyt purjehtimaan, moottorilla vain posottaa. Pitää päästä Kuressaareen, sieltä on jälleen Lux lippu varattu.

Tälläinen taival tälläkertaa…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten teatteri

Pärnussa ollaan

Pärnussa olen. Ei ole fillarissa matkamittaria, aamuiselle lenkille otin kaukovarjostimen taskuun. Pääsin takaisin omalle venepaikalle, kun turisti lähti tiehensä.

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Pärnussa ollaan

Pärnuun

Kävin tuolla mahtipyörälläni majakkaa katsomassa.

Muuta kuin takaisin satamaan ja pillit pussiin.

Hurukyytiä Pärnuun. Yhdet moottoriveneilijät jotka näin Kuressaaressa kyselivät että kauanko aikaa menee Kuressaaresta Kihnuun? Kerroin että taisi mennä jotain 10 tuntia. Sanoin sitten että se on vähän kuin tuollaisella mahtipyörällä. Ei se ole yhtä nopea kuin auto, mutta kyllä minä sillä pääsen. Pidemmät matkat mennään sitten bussilla, junalla ja lentokoneella. Välillä kyllä jopa ooppelilla.

Kai tuolla tuuli jotain päälle 10m/s, hyvin tuli myötäiseen. Pitää vain keskittyä purjehtimiseen. Satama on täynnä veneitä, on kuulemma kova keli.

Teen vähän pyörä remonttia. Hakkaan vasaralla taka akselia suoremmaksi. On aivan mutkalla. Laakerit on aivan sairaan tiukalla, ne on näköjään joku jättänyt lukitsematta. Tilasin kiinasta uuden akselin…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Pärnuun

Kihnun puoleen

Kävin suomessa ja ostin käytettynä tuollaisen mahtipyörän.Sillä laivassa rekkojen ja matkailuautojen kanssa kotipuoleen. Sitten tuli käytyä markkinoilla myymässä tavaroita.

Nyt jäi omaa aikaa ja läksin läskipyörällä ajamaan.

Tuollainen rengas pitää aika kovaa surinaa asfaltilla. Osaa jalankulkijat kevyenliikenteen väylällä etsiä paikkansa.

Lux tuli laituriin, matka Kuressaare.

Näillä on vielä kaiken muun hyvän lisäksi polkupyörälle paikka. Eikä maksa mitään. Paikka pitää varata, mutta se on ilmainen. Hyvä Lux Express.

Perillä purin rattaan osiksi, tai ainakin vanteet pois.

Rattaan palaset survoin tuonne keulaboxiin, kaiken muun tarpeellisen lisäksi.

Pienet unet ja sitten merelle. Kaikki nukkuu.

Tai ei ihan kaikki, harmaahaikara näkyi.

Kohti itää kokka.

Hyvin menee.

Saavuin jälleen merkityille laduille.

Kihnu. Muutama vene, ei ketään turisteja. Myöhemmin tuli yksi ruotsalainen, sille laitettiin ruotsinlippu salkoon. Minulle ei enään vaivauduta liputtamaan, tosin vihjaisin tuolle neito satamakapteenille että ei kannata.

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Kihnun puoleen

Outo paikka, Suomi suomaa

Aikainen herätys, lähdin kävelemään kohti Kuressaaren bussijaamaa.

Siellä minun Lux vielä huilasi, kuljettaja valmistautui reissuun.

Kuivastu, jossa Pireten selkään ja kohti Virtsua.

Tugev Saare naine Piret, minun suosikki tyttö.

Yli Väinämeren, tuttu paikka. Väinämeri on kotimeri.

Ja taas Luxin selkään.

Matka toi minut Suomeen, outo paikka. Mitä minä täällä teen?

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Outo paikka, Suomi suomaa

Kuressaaren kuulumisia

Rattaalla vedetään Kuressaaressa.

Roomassaaressa käyn aamulenkillä.

Neuvostoliiton aikaisia monumentteja käyn katselemassa.

Kirkossa kynttilän sytyttämässä. Satamassa tulevat monet suomalaiset kyselemään kaikkea. Onko Pärnun satamassa tilaa? Mistä saan auton vuokrattua? Monet näistä on sellaisia puolituttuja joita olen kohdannut täälläpäin…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuressaaren kuulumisia

Vene on kotimme, elämme täällä

Herätessäni laiturit olivat vielä täysiä, mutta jos vanhat merkit oikein näyttää, niin kun tuulet tyyntyvät purjehtijat lähtevät merelle.

Minä lähdin tuolla munamankelilla ajamaan. Ei se Dahonin veroinen ole, mutta kun se Dahon on rikki. Siihen pitää itse osia tehdä, että saa kuntoon

Matka toi Roomassaareen. Siellä oli tuollainen vekotin lähdössä. Olivat kuulemma yrittäneet Lappohjasta Gotlantiin. Kääntyneet sitten myötäiseen ja tänne. Olivat kuulemma merikipeät ja väsyneet. Nyt lähtivät Pärnun suuntaan.

Toisetkin suomalaiset lähdössä.

Nyt on täältäkin pako alkanut.

Myös tämä Tsaika oli lähdössä. Miksiköhän saksalaisessa veneessä oli venäjäksi nimi? Lokki suomen kielellä.

En minä minnekään täältä lähde. Kuten se ottopoikani sanoi viimeksi isälleen soittaessa täältä Saarenmaalta: ”Vene on kotimme, elämme täällä, tulemme joskus syksyllä takaisin.”

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Vene on kotimme, elämme täällä

Naela kummi uuele paadile

Tuolta linnusesta alkanut kuulua työn ääniä, laajennetaankohan sitä?

No mutta. Sinne alkaa tulla telttoja ja katsomoita. Liekö joku herätyskokous?

No vähän sinne tyyliin, alkaa Saaremaa oopperapäivät. Melkein koko viikko.

Nämä eivät liity siihen, mutta täällä puolella suomenlahtea on kansantanhut ja sellaiset suosittuja. Ensin kauempaa katselin että kas, linalak neiud. Olihan ne pellavapäät, mutta vähän jo ikääntyneet. Sitten muistin, että niin taidan olla minäkin. Läksin jututtamaan rohkeasti.

Nämä eestiläiset tulivat eilen, saalingissa oli ruotsin lippu. Nyt tekivät navakassa tuulessa lähtöä. Tokaisin naapuriveneen miehelle että uskotko että nuo on käyneet ruotsista ostamassa tuon? Tämä ihmetteli mistä tiedän? No näkeehän sen. Ei numeroita kyljessä, uusi lippu ja Ruotsista tulossa. Kävin vielä varmistamassa. Kävin laiturilla toivottamassa onnea uudelle veneelle. Naela kummi uuele paadile….

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Naela kummi uuele paadile

Joka päivä nälkä

Oskari keräsi liput pois saloista, se on merkki. Sanoi että myrsky tulossa.

No ei kuitenkaan sitä merimiesten myrskyä. Jos ennustus näyttää puuskissa 17m se ei ole myrsky.

Uhkaus on että 9-13 metriä sekunnissa keskituulet, kaukana myrskystä. Sellaista kutsutaan navakaksi tuuleksi. Ei edes kovaksi tuuleksi. Siis virallisesti.

Kumma kun sitä ei osaa edellispäivänä varautua että aamulla on nälkä. Läksin kauppaan ostoksille. Noita hillomunkkeja ja donitseja ja muita makeita on aamulla kaupan auetessa valmiina. Tällä kertaa oli sentään näitä gruusian sämpylöitä. Muut patongit ja sämpylät tulevat sitten joskus kymmenen maissa ja niitä tulee vain muutamia kappaleita. Loppuvat heti kohta kun tulevat.

Kysyin kerran että miksi ne tulevat viimeiseksi ja miksi niitä on niin vähän että heti loppuvat? Kuulemma heille on ylempää jostain johtoportaasta annettu sellaiset ohjeet.

Nuo gruusian sämpylät on maailman hyvät. Täytyykin katsoa onko syksyksi halpoja lentoja sinnepäin.

Turistit kyselevät minulta että missä kannattaa käydä syömässä. Olen ohjannut ne tuohon satamaravintolaan. Siellä saa sellaisia taiteellisen näköisiä annoksia joita voi istuksia viltti jalkojen päällä ja puhella kauniita. Minä itse käyn tuolla Päevakas ruokalassa. Siellä minulle iskettiin tälläkertaa tuollaista jauheliha-makarooni ruokaa, päällle valkoista kastiketta ja ketsuppia ja paria salaattia. Ai että oli hyvää. En minä niitä turisteja kehtaa tänne ohjata, ei ne ymmärrä hyvän ruoan päälle.

Illalla näyttää että voi sitä vähän vettäkin tulla….

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Joka päivä nälkä

Maataistelu väline kauppa

Kuressaaren sataman ensimmäisen laiturin pohjoisen puolen paikat on täynnä. Tulijat ohjataan merenpuolelle poijuun. Ei sinne mikään kovat laineet lyö, mutta vähän loksuttaa ja tuulee luukusta. Minulla on kuitenkin paikka täällä pohjoispuolella.

Vieraita on joka puolelta. Liput liehuvat duurissa.

Minä suoritan askareita, puhdetöitä.

Moottori kuumeni suuremmalla teholla, tutkin vikaa. Tuo vesipumppu tiputti vähän vettä akseli tiivisteestä.

Ihan tuollainen tavallinen 12x22x7 tiiviste. Läksin autotarvikeliikeeseen että tuollainen. Ensimmäinen kysymys oli, mistä autosta? No ei ole autosta, vaan veneestä. Sanoivat, että tuolla on veneitä myyvä liike. Ei perhana, tässä on koko, mutta ne ei ymmärrä kuin auton mukaan. Toisessa liikkessä sama juttu. Sain kuitenkin tivattua että missä on liike josta saa traktorin osia. Neuvoivat että tuolla on maatalouskoneita. Siellä oli seinällä tiivisteitä koko seinällinen naulakko täysi ja O-renkaita hyvät valikoimat. Katsotaan joko toimii…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Maataistelu väline kauppa