Paremmassa seurassa

Onhan täällä Lähteelässä muitakin nähtävyyksiä. Tälläinen pieni aidalla ympäröity alue.

Sitä kutsutaan Anniskelualueeksi. Kumma sana anniskelu, jotain sellaista että niinkuin vähän niinkuin annetaan, muttei oikeasti anneta. Kai se on että vähän niinkuin tipottain jaetaan.

Anniskelualuetta siirretään aina ja vanha jätetään kesannolle toipumaan.

Mutta nyt, nyt minä lähden. Köydet irti ja menoksi.

Sinne se jäi, Lähteelä.

Muutkin huomasivat reitin josta pääsee pois ja lähtivät perään.

Purje alkaa viemään, sinne mihin kokka näyttää.

Vastaan tulee monia veneitä, tässä harvinainen merkki roikkuu saalingissa. Kärkikolmio alaspäin, tarkoittaa että ajan moottorilla, vaikka purjeet ylhäällä. Noudatan moottorilla kulkevan aluksen väistämis sääntöjä. No tällä ei ole kyllä purjeitakaan ylhäällä.

Välillä kuulee että miksei tätä käytetä, on kuulemma niin vaarallista ilman. Mutta kysymys kuuluu, miten ruotsalaiset pärjää ilman tätä merkkiä? Ruotsissa sen käyttö on vapaaehtoista? Tapahtuuko ruotsissa yhteentörmäyksiä kun ei tätä käytetä? Taitaa olla taas nettiveneilijöiden kiihkoilua koko ongelma.

No mikäs se siinä vastaan tulee posottaa täydellä höyryllä? Purjevene. On siihen yksi rullapurje keulaan laitettu. Etummaisessa mastossa ei ole mitään , takimmaiseen on pantu pehmusteet. Kun on vähän puomi tiellä, niin pannaan pehmuste, ettei pää halkea kun päänsä lyö siihen.

Matkalla on tälläisiä nopeusrajoituksia ja aallokonteko kieltoja.

Eipähän se kaikkia paljon häiritse. Vetävät kuin viimeistä päivää.

Kyllä se aaltokin on ihan komea.

Tämä veti myös ihan vierestä vauhdilla, ehkä 3 metrin etäisyydeltä. Kun nappasin kuvan ja tervehdin, tämä sankari säikähti varmaan pääsevänsä uutisiin. Kaasu pois just rinnalla ja käänsi katseen toiseen suuntaan. Tämä on mielestäni suurempi ongelma kuin se kärkikolmion puuttuminen.

Mutta kuinka vaikka tälläistä väistät? Väistämisvelvollisen pitää väistää, sen toisen, väistettävän pitää säilyttää suuntansa ja nopeutensa. Jos väistettävä kääntää suunnan kohti sinua jossain väylän mutkassa 50 metrin päässä, kiire tulee hitaalla väistää.

No mutta, täällähän on reservaatti. Kurvaan sinne.

Näyttäisi olevan vapaa kohtakin vielä minulle.

Tähän minä parkkeeraan, hienojen veneiden viereen.

Ei silti, kyllä tänne vielä sopii.

Pitää totutella reservaatin sääntöihin. Täällä on tiukat käyttäytymis normit, vähän kuin merikarhuilla…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.