Ihmeellistä jorinaa

Lämpömittari näyttää veneessä 31.5 astetta, aika kuuma tämä Puolan kesä.Seurasin kun vieressä veneessä Ruotsalaiselle tehdään telttakatosta veneeseen. Se tehdään muovista, se onkin kiva, vesi ei sada sisään, mutta ulos näkee hienosti.

Vielä viimeiset kierrokset kaupungilla. Tässä kuvassa muuten Gdanskin kirjasto, hieno rakennus. Ihmeen hienoja rakennuksia, laitettu hyvään kuntoon.Nyt alkaa olla viimeinen aika lähteä, joen yläjuoksulla on jotain tapahtunut. Se ei riitä että virta tuo tuota limaskaa ihan tolkuttomasti. Nyt on liikkelle lähtenyt joku riisinviljelijän koko riisipelto.Näyttää jo pahalta.Tässä veneeni vieressä näkyy tuollainen uppotukki joka on kiinni tuollaisessa mättäässä.Tuo on ulospääsytie satamasta, käy jo ahtaaksi.

On tullut jälleen aika. Olen irtisanonut vuokrasopimukseni Gdansk Marinassa, lähden kohta jokea alavirtaan. Tarkoituksen mennä Hel:liin, kuten Harbour Masterille kerroin. Se on tuo pitkä ja kapea niemi tuolla luoteissuunnalla.

Gdansk on kiva kaupunki, mutta aikansa kutakin. Nyt oli viimeinen hetki lähteä, muuten en olisi kohta enään osannut lähteä. Mikä se sellainen merenkävijä ja kulkuri on joka paikalleen jää? Se on entinen merenkävijä/kulkuri, joka vain menneitä muistelee, eikä osaa enään tulevaisuuteen ja horisontiin kurkottaa. Kuka sellaista jaksaa kuunnella ja katsella…

Läksin vaihteeksi jälleen naapurikaupunkiin Gdyniaan. Tai ei se ole naapurikaupunki. Välissä on yksi kaupunki, Sopot. Otin rattaan junaan ja menoksi. Konnari muuten myy liputtomille tästä ohjaamossa olevasta luukusta lippuja.Löysin tänne kauppahalliin, suuri kauppahalli.Paljon ihmisiä ja tavaraa. Puolan johto on aikaa sitten vaihdettu ja sen jälkeen on tavaraa ollut kaupoissa, jos vain złotyja riittää ostaa. Nähtävästi vika oli silloin Puolan johdossa, kuten Lech Walesa sanoi. Tosin päätyi lopuksi itse puolan johtoon.

Niin, teinhän minäkin ostoksia kauppahallissa. Ostin suurennuslasin, jolla saan tihrustaa merikarttakopioitani.Käännyin paaluutielle, päätin vetäistä rattaalla tämän 25km, ja vetäisinkin. Monessa paikassa on oikein hyvin järjestetty fillareille tiet. Tässäkin on autoille yksisuuntainen katu. Lisämerkillä kerrotaan että vastaan tulee myös fillareita, joille on sitten tehty oikein oma kaista. Metri fillarin ohitukseen on kyllä vähän, minä en hattua nosta. Kyllä pitäisin 1.5m miniminä. Tosin kaikki ohittavat siveästi kaukaa. Jos on ahdasta ajavat fillarin takana kunnes tulee sopiva kohta.Samoin useimmiten on nämä fillari ja jalankulku väylät erikseen. Loistavaa toimintaa.Kävin vielä tässä Gdanskin ja Sopotin puolessa välissä rannalla katsomassa.Levä oli tältä puolelta mennyt pois, ruskea raita näkyi Sopotin edessä jossa levää oli. Niin päädyin takaisin Gdans Marinaan.Täällä ei ole levää, on tätä ihmeellistä mitä lie vesikasvia.Siinä ne huristelevat turistit autoillaan veneeni takaa…

Päätin jälleen lähteä naapurikaupunkiin Gdyniaan. Kävelin rautatieasemalle ja hyppäsin junaan.Kohta olinkin perillä.Oli kuuma päivä, jo aamupäivästä mittari näytti 28°. Kävin tuolla Gdynian satamassa kääntymässä, vähän kasvaa levää altaassa.Satama suunnilleen täynnä veneitä.Monet on näin kauas laiturista jätetty, näihin ei kyllä pääse ilman venettä. Ei näitä saa lähemmäs millään vedettyä, vaikka yrittäisikin.Sitten alkoi taivaalle nousta komeita pilviä, ne nostivat korkeutta. Katsoin parhaaksi lähteä takaisin rautatieasemalle. Kun pääsin kohdalle alkoi tuulla ja kohta sataa.Mikäs se on junassa istuksia, kun sataa ja salamoi. Gdanskiin oli ilmestynyt markkinat. Markkinoita on kiva katsella, vaikken yleensä mitään ostakaan.Kaikki mahdollinen ja mahdotonkin myytävänä. Jos olisi shoppailija niin olisi mitä ostaa.Tällaiset pitkäsääriset puolan neidot kävelivät ympäriinsä. Sipaisivat vehnäjauhoa ihmisten poskeen mennessään. Olivat myllyn mannekiineja. Se ukkonen ei ollut vielä tänne ennättänyt. Lapset kävivät innoissaan vilvottelemassa. Tuo kesä-aika on muuten paha. Vie kuulemma ihmisiltä rytmin sekaisin ja lehmät ehtyvät. Ainut mitä minä huomaan kesä-ajasta, on että aurinkokellot näyttää väärää aikaa kesällä.Tanskalaiset olivat lähteneet.  Lähelle on tullut Ruotsalaisten vene.Juu, kyllä ne ruotsalaisia nuuskan nuuskaajia on.Luotto sääennustajani, internetti, näytti että sadetta pitäisi tulla.Ja tulikin, parhaat päiväunet saa veneessä kun sade ropisee kattoon.Sademittariini alkoi kertyä vettä.Vähän alle 40mm oli saldo tuosta kuurosta. Tai eihän se kuuro ollut, se oli saderintama joka pyyhkäisi euroopan yli.

Katselen sääennusteita, tuulissa ei muutoksia lähipäivinä. Ehkä ensi viikonloppuna, ei mitään hätää. Suin päin en aio mihinkään kauheaan tyyneyteen, tai vastatuuleen itämerta luovimaan lähteä. Jos alkaa hermo pettää hyppään bussiin ja käyn Kaliningradissa, Minskissä tai Ukrainassa kääntymässä bussilla….

Aamulla oli sämpylät loppu, läksin viereiseen Lidliin shoppaamaan.Leipätiskillä oli monenlaisia sämpylöitä, hinnat muutamankymmenen senttiä kappale.Se vähän oudoksutti kun ei ollut pihtejä kuin yleensä, oli tuollaiset kirurgin kintaat, joilla sämpylät kaivettiin laatikosta. Päivällä olla möllötin veneellä, ei jaksanut mitään tehdä. Mitä nyt pienen fillarilenkin tein. Tuosta puuttuu suunnilleen puolet, trippi nollaantui kun lukko painoi tripin nollille. Eli jotain 270km on tullut Gdanskissa ajeltua.Sitten tuli nälkä ja lähdin tuonne pikaruoka paikkaan. Tilasin tältä neidolta pizan ja alkoholittoman oluen.Tyttö toi pizan pöytään ja läksi pois.

Juoksin perään tiskille ja sanoin että haluan pullon auki, tämä otti kouralla kiinni korkista ja väänsi auki. Minä hämmästyin suuresti, suu loksahti auki.Tämä pitkien maalattujen kynsien kanssa hento nainen tempaisi kaljapullon korkin auki nyrkissään. Ja läksi pois ennenkuin ehdin mitään kysyä.

Pelästyin että mikä amazoni tämä on, sitten tajusin, kruunukorkki avautui kiertämällä. Olut olikin hyvää, ostin muutaman pullon veneelle kaupasta janojuomaksi.Tuossa vastapäätä on hotelleja, paljonkohan ne maksavat siitä että saavat minun purjevenettäni katsella? Välillä tuossa ylhäällä laiturin reunalla käy Suomalaisia huutelemassa ja kyselemässä kaikkea. Muutama Eestlanen on myös käynyt jututtamassa.Ehkä vielä joskus lähden pohjoiseen päin, kun tuulet suovat. Liettuaan ja Latviaan, Eestiin. Ehkäpä syksyllä Suomeenkin….

Elisa laittoi tekstiviestiä jo Puolaan tullessa, mobiili internetti maksaa 5,58 euroa gigatavu. Ajattelin ettei sitä niin paljon kulu, mutta olen juuttunut Gdanskiin ja välillä käy tietokoneella netissä. Vaikkapa kirjoittelemassa toisten kiusaksi kaikkea ihmeellistä jorinaa ja sääennusteita tutkimassa. Näkyy laskua jo tulleen 25 euroa internetin käytöstä.Kävin kaupassa kysymässä että mitä maksaa mobiili internet sim kortti?

Löivät ällikällä, 5 slotya maksaa 6Gigabyten kortti. Olisi voinut heti ostaa. Minulla on tuollainen 2 sim kortin puhelin. Nyt data kulkee puolan kortilla. Satama on täysi, ne Tanskalaiset kohtaajat, joiden takia minut meinattiin pois heittää satamasta, ovat nyt kaikki saapuneet.

Kulkevat veneestä toiseen, kättelevät ja kumartelevat toisilleen. Minäkin melkein kättelin paria kohtaajaa, ennenkuin tajusivat etten kuulu joukkoon.Olen Suomessa ja Ahvenanmaalla aina välillä törmännyt puolalaisiin purjehtijoihin. Yleensä ovat itsekyhätyn näköisillä pienillä vehkeillä liikkeellä. Surkeat varusteet ja kolkot kapineet. Joskus Ahvenanmaalla annoin yhdelle kiinnitysköysiä, tällä oli laholla lippunarulla vene kiinni.

Täällä puolalaisten veneet on tosi suuria ja komeita. Tuokin on keulasta ehkä 2 metriä korkealla merenpinnan yläpuolella.Myös nämä moottoriveneet on huomiota herättävän suuria. Sehän näissä näyttää hankalaa olevan, kun pitää jokapäivä pestä, monta tuntia pestä.

Läksin rattaalla katselemaan laitakaupunkia, telakalla näkyi olevan toimintaa. Laivan lohkoja valmistui.Tänne on rakennettu hyviä pyöräteitä, selkeästi erotettu jalankulkijat ja fillarit. Molemmille parempi niin.Tässäkin rannalla kulkevalla väylällä on fillarit tässä vasemmalla. Suojatiet laitettu jalankulkijoille. Oikealla on sitten jalankulkijoiden omat polut. Oikein hienosti tehty.

Jalankulkijat samoilla väylillä on vaarallisia, jalankulkijat poukkoilevat edestakaisin. Kivan näköisiä paikkoja, tuossa odottavat raitiovaunua pysäkillä.Kävin tuolla lähellä Sopotia rannalla katsomassa miltä näyttää.Sinänsä ihan kiva ranta, ainut että on uimakiellossa levän takia.Eihän tuosta mitään selvää saa kuvassa, mutta pelkkää leväpuuroa se vesi on.Matka jatkuu ja vettä kuluu.Tuo ranta on muuten aidattu, hiekalla saa kulkea, mutta on jätetty tuollainen 50m suojavyöhyke. Kasvit pysyy kunnossa kun ei tallaa, kun on kasveja niin dyynit pysyy paikallaan.Kuumaa on niin että talot pehmenee.Nämä vanhemmat ei pehmene, ainoastaan rapistuvat. Nähtävästi tämä on paritalo, omistajat kunnostavat omaan tahtiin talojaan.Täällä Gdansk ja Puolan kesä. Vähän kuin ulkomailla…

Unessa kuulin äänen:”Go to Hel.” Siitä sitten vain toimeen, tämä Hel on tuossa lähellä, melkein näkyy.Se on tuo pitkä mereen työntyvä niemi, kuvan vasemmassa yläkulmassa. Siitähän minä jo tullessa purjehdin läheltä ohitse Gdanskiin.

Päätin lähteä junalla, matkaa olisi tullut fillarilla reilu 100km ja sama takaisin. Fillarin otin tietysti mukaan. Ihmisiä alkoi kertyä enemmän ja enemmän. Ilmastointiakaan ei tietenkään ollut. Lopuksi juna saapui määräasemalle, Hel nimiseen kaupunkiin. Nämä kaikki ihmiset tulivat tästä junasta.Ei silti, kyllä täällä on jokapuolella väkeä mustanaan. Suosittu lomakohde.Minä aloitin tutustumisen uuteen paikkaan rauhallisesti. Kuinkas se nyt olikaan, ”Elä kuin eläisit viimeistä kesäpäivää.”Täällä niemellä näkyi paljon tällaisia camping alueita. Tämä oli siitä erikoinen, että täällä oli myös kaksi venettä, telttojen ja asuntovaunujen lisäksi.Autolla ja fillareilla oli ihmisiä tullut tänne ja lyöneet teltat pystyyn.Yksi motoristi oli vain pressun saanut moottoripyörän päälle sovitettua, itse makasi siinä alla. Jalka vain näkyi. Luotan että nukkui, ettei ollut tapettu tai jotain.Jälleen huristelin eestaas ja katselin paikkoja.Kävin niemen toisella rannalla myös kääntymässä, ajoin tällaista kapeaa polkua pitkin. Edessä käveli vastaan kolme rinnan kolme ehkä v16 tyttöä. Neidot on joskus hankalia siinä iässä. Nämä eivät tahtoneet yhtään antaa minulle myös tilaa kulkea. Edes metri toisessa laidassa olisi minulle riittänyt.

Se oli virhe. Olin 15 metrin päässä, osoitin sormella keskimmäistä ja nauroin sellaisen hullun naurun. Sen perään karjaisin että perkeleeeee. Lisäsin vauhtia minkä pohkeista voimaa lähtee.

Neidot säikähti, kiljaisivat jotain, varmaankin että, se hullu ajaa päälle. Ja jopa tuli tilaa, kaksi juoksi toiselle puolelle ja yksi toiselle puolelle ojaan. Nostin kättä ja hihkaisin kohteliaasti ”Dziękuję!” eli kiitos.Jatkoin kierrostani.

Tällä Puolan reissulla on niin kuuma ollut, ettei ole paljon museoissa viihtynyt. Tämä kuitenkin piti nähdä. Tämä on Hel:lin merimuseo, vanhaan kirkkoon tehty. Museossa ne historian vanhat asiat, ihan mielenkiintoisia.Museossa, eli vanhassa kirkontornissa oli hyvät näkymät. Tässä kuvia kolmeen ilmansuuntaan.Sitten aloin miettiä että pitää täältä takaisin Gdanskiin päästä. Juna on täysi ja fillarilla ei jaksa. Tai siis jaksaa, muttei viitsi reilua 100 kilometriä kiertää. Joten ostin laivalipun.Kohta tuollainen katamaraani laiva tuli ja ihmiset kyytiin

Sinne jäi Hel seljän taakse, kun laiva lähti viemään Gdanskin lahden toiselle puolelle.

Kohti tuollaista ukkospilveä, josta kuitenkaan ei mitään kehittynyt.Ei se matka niin pitkä ollut, pari tuntia, mutta aurinko ehti jo laskea matkan aikana.Lopuksi sitten jokeen, lähelle vierasvene satamaa.

Olen tässä vähän syrjäsilmällä sääennusteita katsellut, heikkoja tuulia ja vielä vastaisia lupaa, niin pitkälle kuin ennusteet rohkenevat ennustaa.

Joten jatkan seikkailujani Gdanskissa. Kyllä ne tuuletkin syksyyn mennessä vaihtuu mieleisiksi…

Alkoi nestekaasut käymään vähiin. Viimeksi sain pullot täyteen Kuressaaressa, täyttivät kaasufirmassa. Nyt on toinen pullo tyhjä, toinen puolillaan. Jos kaasu loppuu loppuu kahvin juonti ja veneessä syömisessä on eväät kylmiä. Joten kyselin satamakapteenilta, satamakapteenit tietävät kaiken, kuten taksikuskit.  Tämä kertoi selvitelleensä asiaa ja ettei Puolassa, ainakaan Gdanskissa, täytetä näitä bajonettipulloja. On pitänyt suomessa tehdä oma standardi näihinkin.

Lähdin etsimään huoltoasemaa ja löysinkin. Kysyin kassalla olevalta nuorelta neidolta, että haluan kaasupullon, vaihtopulloa minulla ei ole. Tämä ettei vaihtopullo ole ongelma, saat pullon kun ostat 8 eurolla 3kg kaasua. Tämä hihkaisi pihalla olevalle miehelle että anna kulkijalle kaasupullo. Tämä mies sitten sanoi että pitää olla vaihtopullo. Yritin että ostan ne kuoretkin, mitä ne maksavat?

Kuoria ei kuulemma myydä. Lähdin seuraavalle huoltoasemalle, samajuttu. Täysin sama juttu. Tyttö kassalla että pullon saat kaupanpäälle. Mies joka antaa kaasut kaapista että pitää olla vaihtopullo. Kysyin että mistä puolalaiset saavat sen ensimmäisen kaasupullonsa?

Mies katsoi vähän hämmästyneenä, ei tiennyt. Sanoi että ota pullo.

Nyt sitten piti saada puolalainen paineensäätäjä. Siinä oli myös aika show. Ekassa kaupassa tarjosivat eioota. Seuraavassa näyttivät että tässä meidän mallit, ei ole tuolle 3 kilon pullolle sopivaa. Seuraava taas eioota. Läksin takaisin sinne missä olin käynyt ja kysyin että saanko tulla tiskin taakse katsomaan? Mies väitti ettei tuo sovi pullooni. Ostin sen kuitenkin ja aloin kokeilemaan veneellä. Pienen sovittelun jälkeen tajusin että näissä oli vasenkätinen kierre. Kiersin toiseen suuntaan ja katso, säätäjä sopi pullooni. Nähtävästi myös sopii Eestiläisiin kaasupulloihin.Nyt minulla on jälleen kaasua, pullo on jopa 50% tilavampi kuin suomalainen.

Minä kiertelen fillarilla kymmeniä kilometrejä katselemassa paikkoja.Vanhoja rautateiden konepajoja.

Matkaa kertyi yhteensä 60km. Fillarilla voi ajaa myös tässä 30°C lämmössä, vettä kuluu kyllä paljon. Kun pysähtyy niin hiki valuu solkenaan. Siksi ei oikein voi pysähtyä.

Voimansa tunnossa sitä aattelee, että kun olisi maapallossa kahvat, niin vääntäisin siitä kiertoradan kallelleen. Kunnes tulee sekin aika, kun toivoo, että voi kun olis vessan seinässä kahva, että pääsisi pytyltä seisaalleen. Silloin pitää vääntää ja mennä kun on menohaluja ja kykyjä….

Aamulla ajoissa hyppäsin taksin selkään ja lentoasemalle. Taksikuljettaja sanoi 40 slotya, kiitos. Teki vähän alle 10 euroa tämä 15km matka.Haahuilin asemalla ja katselin ihmisiä, kun ne lähtivät matkaan.Ihmiset ahtautuivat tänne yhdelle ovelle ja ajettiin kuin karjalauma kontrollin läpi näkymättömiin. Siellä jossain ne survottiin lennukkiin ja pantiin matkaan.Lennukkeja lähti tiuhaan tahtiin. Sitten lähti myös Air Baltica taivaalle moottorit ulvoen, nenä kohti Riikaa. Minä heilautin sille kättäni, huokaisin ja käännyin jälleen tarpomaan omille poluilleni. Automaatista junalippu. Jos hinnat näytää puolan sloteissa kalliilta niin jakaa summan 4.3. Jo on paremmat hinnat.Junalla vaihtoasemalle.Täällä Gdansk Wrzeszcz asemalla vaihtoin toiseen junaan. Vähän on tuo Puolan oppiminen vielä vaiheessa. Aseman nimessä on vain yksi vokaali. Jotenkin vaikea lausua oudokseltaan. No onneksi on edes se yksi vokaali, muuten olisi mahdoton.Tulin takaisin veneelle, katselin että mihinkäs tässä nyt oikein ryhtyisi? Olin vähän eksyksissä mihin suuntaisin energiani.

Sitten näin tuon vesiletkun, kirosin itsekseni että kuka tolvana sen noin kelaa mykkyrään. Aloin suoristamaan letkua. Kelasin sen kokonaan rullasta pois, kova homma saada pitkästä letkusta mykkyrät pois. Lopuksi onnistun.Lähdin kävelemään ja vilkaisin taakseni. Saksalaiset oli ottaneet vesiletkun. Vetäisseet sen siitä päädynkautta ulos ja jo oli uudestaan niin mykkyrässä kuin mahdollista. Katselivat tekniikan tajuttomat ihmeissään letkua, josta ei lirahdakaan läpi. Kävin sitten oikein kädestäpitäen neuvomassa vesiletkun käyttöä.Ne on varmaankin samat tollot jotka kantavat suuret roskapussit tuohon pieneen roskapönttöön. Sataman henkilökunta niitä sitten kanniskelee 10m kauemmas noihin isoihin roskalaatikoihin.

Kävin kysymässä satamakapteenilta että meinaako tosiaan toteuttaa uhkauksensa ja ajaa minut pois. Kaikki toiset suomalaiset jo ajettiin. Kysyin että mihin minä lähden jos minut pois ajat?Tämä että saat jäädä jos viet veneen tuonne leikkiautojen luokse nurmikolle. Kerroin olevani valmis.

Sanoin naapureille lähteväni tuonne nurmikolle, irroitin köydet ja lähdin.Keula kohti siltaa, muut katselivat että mihin tuo yrittää.Siihen minä manoveerasin purjeveneeni. Liettualaisen katamaraanin ja puolalaisen moottoriveneen viereen.Se pieni kasvusto joka on vedessä tulee tuolta ylävirrasta. Virta vie pois mutta uutta tulee kokoaika. Kuin pieniä lumpeenlehtiä joissa vesijuuret.

No ei tämä sen huonompi kohta ole, kuin asuntovaunulla nurmikolla…..

Läksin vaihteeksi jälleen Sopotin kaupunkiin. Se on siitä rannanläheltä ja kävelykadulta todellinen turistikaupunki.Hieno ilma, todella kuuma. Ketään ei uskaltaudu uimaan.Salkoihin on laitettu punaiset liput merkiksi että uiminen meressä kielletty.Samoin on pantu kyltit selvällä puolenkielellä että uiminen kielletty.Tässä syy, levää. Osa näistä levistä joita pinnalla kelluu on sinilevää, joka on myrkyllistä. Tiedä sitten kuinka myrkyllistä, ehkä vähän samaa kuin sähköallergia.No mitäs minä rannalla jos ei edes uida saa. Otin fillarin ja huristin rannansuuntaisesti kohti Gdynian kaupunkia.Ihmettelin että tuntuupas kuumalta, sitten näin mittarin. Se todellakin on kuuma, 33 astetta. No ei tässä pakkasta tai hellettä pelätä, eikä myöskään sadetta tai kuivuutta.Kävin tuolla satamassa kääntymässä. Paljon oli veneitä, vielä 505 kilpailut. Kun tärkeimmät nähtävyydet, eli satama nähty käännyin paluu tielle. Kävin kioskista ostamassa vettä ja zapikankan. Tämä zapikanka oli kohtuullisen pitkä, ja kohtuullisen hintainen. Ainoastaan pari vaaksaa pitkä, maksoi vedenkanssa yhteensä vähän reilu 2 euroa.

Usein ne ovat jopa kyynärän mittaisia, oikein naurattaa kun näkee, meinaan ne zapikankat.Kun saavuin Gdanskiin oli satamaan tullut uusia veneitä, kuten tämä Eestiläinen purjelaiva.Sekä venäläisten omatekoinen ja omatekoisen näköinen vene. Kyljessä lukee nimi Grand Kruise.Siihen on rakennettu tuollainen erikoinen pystyyn nouseva puuksprööti. Jos se ei nousisi pystyyn, se tukkisi koko laiturin.

Satamakapteeni alkoi ehdottelemaan, että voisi olla aika lähteä, heittäännyin ymmärtämättömäksi. Katsotaan kuinka käy…

Vaikka tässä ollaan olevinaan kova jätkä, niin on ne pehmeät puolensakin.Tuossa marinan portin sisäpuolella on kukkia ruukuissa. Ne alkoi kitua ja kuolla veden puutteeseen. Minä otin vesiletkun ja aloin kastelemaan kukkia. Neito satamakapteenin apulainen tuli juuri laiturille, katsoi toimiani ja kiitteli että olen hyvä ihminen.Päätin jälleen lähteä käymään Sopottiin. Fillarilla asemalle ja  koneesta ostamaan tuollaisia kertalippuja taskuun ja junaan.Fillarit seinälle koukkuun roikkumaan. Aamun menomatkalla oli hyvin tilaa junassa. Gdanskissa ja ympäristössä näyttää olevan tolkuttoman paljon ihmisiä liikeellä.Kävelykadulle ei meinannut mahtua kävelemään. Kivahan se on kun on ihmisiä. Vaikka olen tällainen vähän epäsosiaalinen ihminen, niin väkijoukossa viihdyn. Jos sitten tulee se hetki, että on pidenpään vain muutaman ihmisen joukossa, niin ahdistun ja muutun hankalaksi. Sitten ei ole kenelläkään kivaa.Kävin jälleen ihmettelemässä ja rannalla nähtävyyksiä katsomassa.

Kyllä turisteista huolta pidetään. Rantapatrullit ajelivat veneillä edestakaisin ja valvoivat tilannetta.Tuollaisia valvontatorneja oli myös tiuhassa. Lopuksi kyllästyin rannan nähtävyyksiin ja lähdin kotitielle kohti venettä. Tuosta Jerusalem kebab paikasta kanarullakebab. Sanoin että laita sitä chiliä koko rahan edestä.Ja katso, chiliä oli niin että piisaa. Oikein hyvää.Takaisin tullessa oli sitten jo junassakin kulkijoita.Laiturit mustanaan kulkijoita.Gdanskissa seurailin parkkivalvojien touhuja. Siitä vain auton jalkaan pallo kun on jalkakäytävälle pysäköity.Ikkunaan laitetaan lappu jossa numero johon voi soittaa. Kohta kun ehtivät tulee siniset vilkut päällä auto ja kerää rahat ja irroittaa pallon auton etujalasta. Nämä pysäköinnin valvojat on aseistettuja, sen näköisiä ettei kannata alkaa suutaan soittamaan, jos on itse väärässä. Vähän luulen että jos soitat suutasi, niin nämä soittavat hinausauton viemään väärinpysäköidyn pois.Näin elämä etenee Puolassa, alan jälleen kotiutua tänne. No miksi pitäisi sitten pois lähteä?

Tosin tiedän että se päivä vielä tulee jolloin purjeet nousee ja lähden. Heilautan kättä satamaan jääville tervehdykseksi. Siihen asti kunnes se päivä tulee vetelen fillarilla ympäri kyliä ja ihmettelen maailman menoa. Pysykää kanavalla….