Aamulla oli sämpylät loppu, läksin viereiseen Lidliin shoppaamaan.
Leipätiskillä oli monenlaisia sämpylöitä, hinnat muutamankymmenen senttiä kappale.
Se vähän oudoksutti kun ei ollut pihtejä kuin yleensä, oli tuollaiset kirurgin kintaat, joilla sämpylät kaivettiin laatikosta. Päivällä olla möllötin veneellä, ei jaksanut mitään tehdä. 
Mitä nyt pienen fillarilenkin tein. Tuosta puuttuu suunnilleen puolet, trippi nollaantui kun lukko painoi tripin nollille. Eli jotain 270km on tullut Gdanskissa ajeltua.
Sitten tuli nälkä ja lähdin tuonne pikaruoka paikkaan. Tilasin tältä neidolta pizan ja alkoholittoman oluen.
Tyttö toi pizan pöytään ja läksi pois. 
Juoksin perään tiskille ja sanoin että haluan pullon auki, tämä otti kouralla kiinni korkista ja väänsi auki. Minä hämmästyin suuresti, suu loksahti auki.
Tämä pitkien maalattujen kynsien kanssa hento nainen tempaisi kaljapullon korkin auki nyrkissään. 
Ja läksi pois ennenkuin ehdin mitään kysyä.
Pelästyin että mikä amazoni tämä on, sitten tajusin, kruunukorkki avautui kiertämällä. Olut olikin hyvää, ostin muutaman pullon veneelle kaupasta janojuomaksi.
Tuossa vastapäätä on hotelleja, paljonkohan ne maksavat siitä että saavat minun purjevenettäni katsella? Välillä tuossa ylhäällä laiturin reunalla käy Suomalaisia huutelemassa ja kyselemässä kaikkea. Muutama Eestlanen on myös käynyt jututtamassa.
Ehkä vielä joskus lähden pohjoiseen päin, kun tuulet suovat. Liettuaan ja Latviaan, Eestiin. Ehkäpä syksyllä Suomeenkin….