Aurinkoinen aamu, tuulee satama altaassa niin että paatti keinuu. Ei ryskää köysiä vasten vaan maininki keinuttaa, herätyskellokin kaatui yöllä pöydällä.
Lähdin taas vetämään rattaalla, oikein nuoruuden innolla. Venäjää puhuvat kalamiehet olivat ongella, joku aina jonkun salakan saa.
Pohjoistuulet ajavat tuollaista mutaa Piritan uimarannalle, tai shittaa se taitaa olla. Traktori kerää kasaan ja auto vie pois.
Minä katsoin että sotalaivan värinen ja Eestin sotalippu perässä laiva on Piritan huoltoasemalla. Minä lähdin haastattelemaan kaitseväen miehiä. Kysyin että mikäs sotalaiva tämä on? En ole ennen nähnyt, koska tämä on hommattu? Tämä on nimeltään Risto, näitä on pari kappaletta tilattu Baltic Workboatsilta, Saarenmaalta.
Äijät tankkivat laivaa, kysyin että eikö merivoimilla ole omaa tankkauspaikkaa? Vähän häpeissään olivat, ei ole omaa. Meidän pitää huoltoasemalla tankata. Toivottavasti kriisitilanteissa ei piritasta nafta lopu.
Ei saanut tuhatta litraa tankittua, mittari ei pyörähdä ympäri. Joutuvat aina aloittamaan alusta. Kysyin että kai teillä sentään on firman luottokortti, ettei tarvitse itse maksaa? On kuulemma.
Minä jatkoin matkaa, joku oli rattaansa jättänyt tähän suihkulähteeseen. Onkohan vedenpitävä?
Kävin katsomassa onko turistit palanneet? Olihan niitä jokunen, suurin osa puhui englantia turisteista.
Osa puhui kyllä ihan selvää suomeakin.
Saavuin tänne Vapauden aukiolle. On seinälle laitettu banderolli valmiiksi. Elokuun 20 päivänä itsenäisyyden palauttamisesta on kulunut 30 vuotta.
Vilkaisin tätä vapauden sammasta ja sain kimmokkeen. Minäpä lähden miehitysmuseoon vierailulle. Minä olen aika monessa baltian maassa käynyt paikallisissa miehitysmuseoissa, täälläkin olen joskus käynyt.
Talossa on lasiseinät, kuulemma museo kestää päivänvalon.
Mitä ihmettä, museo on vaihtanut nimensä, se on Vabamu.
Kiertelin ja katselin.
Tulin tulokseen että vapautta pitää saada lisää. Otin rattaan ja lähdin tällaisia helpompia reittejä vetämään vapaana kuin taivaanlintu.
Mutta siinäpä kirkko jossa en ole käynyt.
Läksin kirkkoon katsomaan.
Panin kynttilän palamaan.
Katselin kun seinällä vapauttaja piti saarnaa.
Yhdessä nurkassa oli munkki rahalippaan kanssa. Kun tälle antoi rahan, tämä antoi öylätin kastaen sen tuollaisesta valkoisesta purkista ottamaansa aineeseen. Tähän en lähtenyt mukaan.
Viru katu ja Viru hotelli.
Sekä Hobujaama katu. Hobujaama on hevos asema suomeksi.
Kauas on niitä ajoista edetty. Ei ole hevos asemia täällä enään.
Hevosia on autoissa ehkä liiaksikin, tässä suomalaisten tyylin näyte….