Nyt alkoi kesä, myös täällä Latviassa. Ensimmäisen kerran tänäkesänä tuli kuuma.
Mittari näyttää 26 astetta, varjossa.
Nyt sitten näiden purjehtijoiden kauan odottama tapahtuma alkoi. Nostivat viirejä salkoon ja kättely jatkui.
Olihan meitä täällä muitakin kuin näitä toistensa kohtaajia. 
Kuten tämä ranskalainen yksinpurjehtija, tämä oli viimekesänäkin täällä Riiassa pitkään. Illalla juhlijat istuivat puku päällä ravintolassa nimilätkä rinnassa.
En minäkään näljässä ole. Kauppahallista löytyy kyllä syötävää.
Mitä minä näenkään? Perskuta, neito hameessa ja pulassa. Minä ryntäsin juoksujalkaa apuun. Kyllähän tuosta käyntiin lähtemättömästä Wolkkarista akku löytyi, ja lopuksi myös BMW akku löytyi, takakontista. Etsimisen jälkeen myös konehuoneesta löytyi virran ulosotto. Akkukaapelit olivat myös niin lyhyet ettei saanut kiinni.
Ajattelin voimiani ja suomalaista sisuani näyttää ja pukata autoa taaksepäin, että olisi saanut toiselle puolelle tämän BMW. Mutta nämä perskuta vahtimiehet olivat valppaita ja tulivat hätiin pitempien kaapeleiden kanssa. Neidot kiittivät minua Latviaksi, osasin vastata lūdzu. Hymyn sain palkaksi, hyvä niin. Tunsin olevani ritari jota ei sitten turneeseen tarvitukaan…