Ukonilmalla purjeet pois

Aamulla join kohvid, irroitin köydet ja läksin. No nuo eivät olleet minun köyteni vaan Latvialaisten. Latvialaiset ovat huolellisia veneensä kiinnityksessä.Minun köyteni on tuo oikeassa kulmasa oleva sininen köysi. Sain sen pikkaisen pujoteltua knaapin kulmasta kiinni. Uskoin veneen pysyvän näinkin kiinni.Ei silti, ei minulla ole tuollaisia kuminauhasta tehtyjä joustimiakaan. Miten minusta tuntuu ettei tuollaisista ole paljon iloa.Sinne jäi Ventspilsin satama, kello oli jo 7 kun läksin, muita ei vielä näkynyt hereillä.Lehmä möllötti aallonmurtajalla, ei ollut liikahtanutkaan välillä.Viimeinen silmäys Ventspilsiin. Olen usemman kerran täällä käynyt, kiva paikka.Purje ylös ja läksi.Pohjoisen suuntia mennään. Vauhti vaihteli, välillä 3 välillä yli 7 solmua.Kopioituja karttoja, kyllä minä tälläkin pärjään.Viimeinen silmäys takana näkyvään Latviaan, kuinkahan monta kertaa olen Latviassa käynyt? Ei taida sormet ja varpaat riittää laskemiseen. Eteenpäin kohti Igaunijaa.Tuollaista piti väistää, Varmaankin olisin edestä ehtinyt, mutta tunnen vastenmielisyyttä mennä tuollaisen eteen. Se on MS Viikki. Suomalainen kuivarahtialus, polttaa nesteytettyä maakaasua. Joskus laivoista tulee oksettava haju kun polttavat rikkipitoista raskasta polttoöljyä koneissaan. Tästä ei mustaa savua noussut. Takakannella oli suuri kaasupönttö. Plotterissa näkyy tuollaisia risuaitoja, mitä lie lautataapeleita? Minulle ei ole selvinnyt mikä tuo karttamerkki on,Kohti Sõrven säärtä, siinä on tuo Sõrven tuletorni.Olen käynyt siellä. Näkyy suuri lintu lentävän majakan yläpuolella.Vhf radiosta huuteli tunninvälein Tallin radio sekä Riga resque radio, varoittelivat kovasta tuulesta joka nousee yöllä. Tiesin ehtiväni ennen sitä satamaan.Katselin pilviä.Yritin houkutella salamimakkaralla lintuja, ei onnistu.Ei myöskään tonnikala houkuta lintuja, söin itse.Huristelin ohi tämän Abrukan saaren, siellä en ole koskaan käynyt. Jotenkin Kuressaari niin lähellä, ettei malta pysähtyä.Lopuksi moottorilla tätä ojaa pitkin Kuressaareen. Soittelin satamakapteenille iltapäivästä, että olen tulossa Latvian suunnasta. Jos merivartijat ilmoittavat suomalaisesta joka on tulossa, se olen minä. Ei tarvitse odotella minua, pärjään kyllä. Satamakapteeni kiitteli tiedosta, olivat jo kuulemma informoineet. Sanoi lähtevänsä kotiin, minä kerroin että voin tuurata kun tulen paikalle.Kuressaaressa oli kuitenkin vastaanottajat paikalla.Tuohon minä köytin veneen kiinnni.Otin vielä purjeen irti ja laitoin säkkiin. Jostain olen kuullut että ukkosella voi purje hajota, olen huolellinen ja minulta purje ei hajoa ainakaan ukkoseen. Sellaista on näet luvassa. Kuinkahan monta kertaa olen ollut kuressaaressa?…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.