Tuulen tie

Tuulen tie toi myötäisessä Suomeen. Nyt matka taittui hienossa auringossa. Auringossa on henkisesti paljon helpompi purjehtia kuin samassa tuulessa yön pimeydessä. Mutta kyllä yöllä on oma tunnelmansa, tuntee paremmin oman pienuutensa.Ihan tuo oma keulavaahtokin näyttää yöllä erilaiselta.

Myös ne jotka romanttisesti kertovat  jostain laivojen kohtaamisesta merellä yöllä, eivät ole kovassa tuulessa paenneet venäläistä tankkeria yössä suomenlahdella. Sellaisen kanssa kohtaaminen on paremminkin kuin tulisi oviaukossa vastakkain Tatjanan, venäläisen kuulantyöntäjän kanssa. Siinä on oma henkikulta paremminkin mielessä, kuin mikään romantiikka. Kunnioittaa sitä pitää, ei niinkään pelätä kuitenkaan. Ei se sinua ruhjo, jos väistät sovinnolla.Nyt tuulta oli tuon yhden reivin verran. Eli sen 12 helsingin matalaa ohittaessa.Tuo tuulinuoli näyttää tuulen suuntaa, tuossa vaiheessa se oli sivumyötäinen. Purjevene liikkuessaan tekee omaa tuulta, tuuli tuntuu aina vastaisemmalta kuin on.

 

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.