Hiittinen oli hyvä satama. Rauhallinen ja hiljainen.
Aamulla taas läksin eteenpäin. Tuulta joku metri vastaiseen.
Sotavaltio kävi taas näyttäytymässä ja lippua näyttämässä. Yrmy peli.
Hankoniemen ympäri, tuulikin nousi ja kulma muuttui hyväksi. Purjeet ylös ja kohti itää. 
Tuollainen utuinen ja märkä keli. Syksy.
Tammisaaren kohdalta tuuli loppui. Koneet käyntiin ja kohti pohjoista, Raaseporin kaupunkia, eli Tammisaarta.
Joku voivottelee että merimetsot pilaa saaret. Ei näitä montaa kuollutta saarta näy. Enemmän ihmiset on pilanneet saaria kuin merimetsot. 
Lopuksi saavuin tänne Tammisaareen. Täältähän minä keväällä läksin seikkailemaan.
Vielä löytyi mulgipuderia purkki kaapista…