Vaikka tässä ollaan olevinaan kova jätkä, niin on ne pehmeät puolensakin.
Tuossa marinan portin sisäpuolella on kukkia ruukuissa. Ne alkoi kitua ja kuolla veden puutteeseen. Minä otin vesiletkun ja aloin kastelemaan kukkia. Neito satamakapteenin apulainen tuli juuri laiturille, katsoi toimiani ja kiitteli että olen hyvä ihminen.
Päätin jälleen lähteä käymään Sopottiin. 
Fillarilla asemalle ja koneesta ostamaan tuollaisia kertalippuja taskuun ja junaan.
Fillarit seinälle koukkuun roikkumaan. Aamun menomatkalla oli hyvin tilaa junassa. Gdanskissa ja ympäristössä näyttää olevan tolkuttoman paljon ihmisiä liikeellä.
Kävelykadulle ei meinannut mahtua kävelemään. Kivahan se on kun on ihmisiä. Vaikka olen tällainen vähän epäsosiaalinen ihminen, niin väkijoukossa viihdyn. Jos sitten tulee se hetki, että on pidenpään vain muutaman ihmisen joukossa, niin ahdistun ja muutun hankalaksi. Sitten ei ole kenelläkään kivaa.
Kävin jälleen ihmettelemässä ja rannalla nähtävyyksiä katsomassa.
Kyllä turisteista huolta pidetään. Rantapatrullit ajelivat veneillä edestakaisin ja valvoivat tilannetta.
Tuollaisia valvontatorneja oli myös tiuhassa. 
Lopuksi kyllästyin rannan nähtävyyksiin ja lähdin kotitielle kohti venettä. 
Tuosta Jerusalem kebab paikasta kanarullakebab. Sanoin että laita sitä chiliä koko rahan edestä.
Ja katso, chiliä oli niin että piisaa. Oikein hyvää.
Takaisin tullessa oli sitten jo junassakin kulkijoita.
Laiturit mustanaan kulkijoita.
Gdanskissa seurailin parkkivalvojien touhuja. Siitä vain auton jalkaan pallo kun on jalkakäytävälle pysäköity.
Ikkunaan laitetaan lappu jossa numero johon voi soittaa. 
Kohta kun ehtivät tulee siniset vilkut päällä auto ja kerää rahat ja irroittaa pallon auton etujalasta. Nämä pysäköinnin valvojat on aseistettuja, sen näköisiä ettei kannata alkaa suutaan soittamaan, jos on itse väärässä. Vähän luulen että jos soitat suutasi, niin nämä soittavat hinausauton viemään väärinpysäköidyn pois.
Näin elämä etenee Puolassa, alan jälleen kotiutua tänne. No miksi pitäisi sitten pois lähteä?
Tosin tiedän että se päivä vielä tulee jolloin purjeet nousee ja lähden. Heilautan kättä satamaan jääville tervehdykseksi. Siihen asti kunnes se päivä tulee vetelen fillarilla ympäri kyliä ja ihmettelen maailman menoa. Pysykää kanavalla….