Aamulla lähdin jälleen rattaalla kiertelemään rantoja. Hieno kesäaamu. Nostosilta oli auki sataman vieressä. Tullessa se silta oli yllätys. Kävin toissatalvena kaupungissa, eikä silloin siltaa ollut. Nyt yhtäkkiä veneen keulan edessä oli kiinninen silta. No kyllä se sitten kohta aukeni, aukeaa tasatunnein ja on puoli tuntia pystyssä.
Päivällä ihmettelin noiden isojen veneiden huoltoa. Tuokin puolalaisten jahti kävi jossain pienellä ajelulla. Takaisin tulon jälkeen sitä pestiin pari tuntia.
Läksin kaupungille syömään. Tuo megajahti oli pesussa. Pari tuntia meni ehkä syöntireissulla minulla. Ei siis syömisessä kauan mennyt, mutta kiertelin kaupungilla.
Kun tulin takaisin oli pesussa päästy jo kylkien pesuvaiheeseen. Aivan käsittämätöntä pesemistä. No voi olla että nuo isommat purjejahdeille on palkattu pesijät. Mutta kyllä on joillain tuo veneilyn riemu veneen pesua.
No mitäs se minulle kuuluu ,jos joku saa pesemisestä ja pölyn pois huuhtomisesta saman riemun, kuin minä yöllä Kaliningradin ohituksesta salamien välkkyessä. Eikun kapteeninlakki päähän ja lotraamaan.
Sitten päivän kohokohta, merimuseo. Kiertelin katselemassa kokoelmia. Ikävä kyllä kaikki kyltit on puolan kielellä. 
Elettiin sitä ennenkin, näkyy museossa.
Ja suunnistus välineetkin olivat olemassa. 
Enemmän tai vähemmän osattiin orientoitua silloinkin. Mitä sen nyt väliä vaikka välillä vähän tuntemattomille vesille eksyi, eihän ne kartatkaan niin tarkkoja olleet.
Tuo keskiaikainen satamanosturi oli myös museon kokoelmissa. Hevonen käveli rattaassa ja taakka nousi laivasta.
Kokoelmiin kuului myös tuo rahtilaiva. Museo itse on noissa korkeammissa rakennuksissa laivan edessä.
Kauppamies oli keksinyt liikeidean. Myydään musen edessä kapteenin lakkeja. Merimuseossa käynnin jälkeen kansa on otillaan ja kauppa käy.
Tuollainen yhdenlainen kauppamies. Käärmeen kassa kulkeva mies tahtoi panna minulle käärmeen olkapäälle. Tahtoo tietysti rahaa, varsinkin jos sitä kuvataan. Näytti käärmettä ensin minun kasvojen vieressä. Sanoin ettei ole rahaa tähän tarkoitukseen varattu. Yritti pelotella minua tuomalla käärmeen nenään kiinni. Enkai minä käärmeitä pelkää, näytin että nuolaisen käärmeen nenää. Ihmiset vähän kohahti ja äijä vei käärmeen pois.
Tämä nainen oli seuraava uhri, nainen jopa maksoi siitä että sai käärmeen olallensa.
Veneitä lähtee ja tulee satamaan. Vielä ei ole tullut minun aikani lähteä. Mutta vielä tulee sekin päivä tiedän sen. Sitä ennen seikkailen pitkin Gdanskin kaupunkia. Hyvä päivä, kuten yleensäkin….