Poliisi ja piirivalve perään

Aamulla sain sähköpostin akkujen maahantuojalta, kertoi että lähettävät uudet akut sinne liikkeeseen josta ostin ne hajonneet. Reilu meininki, vaikka vähän vihjailivatkin että heillä on aavistus miksi ne hajosivat.

Näin tuossa satamakapteeninkin, en ollut vaivautunut etsimään, tiesin että kohtaamme. Tervehdimme toisiamme, tämä esitti kysymyksen. Tuletko suomesta, minun täytyy soittaa poliisi ja piirivalve tarkistamaan? Minä hämmästyin, että usuttaako tämä poliisit perääni. Kunnes tajusin, että tämähän lyö leikkiä. Eihän tämä vakavissaan sitä epäillyt, että suoraan suomesta ilman rajakontrollia.

Minä olen kuulemma joskus vaikea, minusta ei kuulemma aina ymmärrä, onko asia leikinlaskua vai totta. Vähän samoin on tuon satamakapteenin kanssa. Mukava mies tämä on.

Otin lipun pois ahterista, siis veneen ahterista. Se on merkki että vene seisoo yksinään, kun lippu liehuu, se on merkki että vene on miehitetty.

Hyppäsin Ooppelin selkään ja lähdin vetämään kohti Tarton kaupunkia nuoruuden innolla.

Vauhtia sen 95 mittarin mukaan, 90 rajoituksella. Dieseliä palaa 4,5L/100km. Ei paha.

Ohi Viljandin ja Võrtsjärven rantaa, Võrtsjärvi on Eestin toiseksi suurin järvi.

Tien vieressä joessa on pieni satama, ei ole tullut selvitettyä, onko tässä järvessä muitakin satamia. Varmaankin on.

Matka jatkuu, maisemat vaihtuu.

Kävin ostamassa yhden uuden akun. En tiedä milloin tulee suomeen lähdettyä uudet hakemaan, näillä vanhoilla 5 Ah akuilla ei kyllä kovin kauas pötkitä.

Piti oikein kuvata, autode hooldekodu. Ihmisten hooldekodu on sellainen vanhustentalo, tai vaivaistentalo. Sinne sellaiset ihmiset, kun ei enään yksin pärjää eikä kukaan ota luokseen asumaan. Suoraan suomennettuna tuo on autojen huolehtimis koti. Siellä korjataan autot ja myydään osat.

Sain tuollaisen akun tingittynä 60 eurolla. Kai sillä syksyyn pärjää.

Koira jotenkin alkoi rähjätä kun näki Ooppelin, epäili varmaankin että Ooppelilla kulkee epämääräistä porukkaa. Leppyi heti kun näki minut, kieri maassa ja ulisi riemusta. Istuimme pitkän aikaa koiran kanssa rappusilla kylki kyljessä. Riemu on aina molemminpuolinen ja aina yhtä suuri, molemmilla.

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.