Säätiedoitus näytti että ainakin sateet loppuvat. Lastasin ”auton” tavaroilla ja läksin posottamaan.
Heilautin kättä Tarton kaupungille. Totesin hiljaa mielessäni, että Tartto on kohtaloni, kuten siinä joenrannalla olevassa kyltissä mainostetaan.
Vettä tuli useita kertoja, kuten ennuste kyllä lupasikin.
Tallinnaa lähestyessäni taivas selkeni, aurinko paistoi kuumasti lasin läpi autoon.
Purjevene oli tallella ja ehjänä. Satamakapteeni lupasi kyllä vähän katsella perään, mutta eihän täällä mitään myrskyjä ollut
Rannalla ei sitten ollut ollenkaan kuuma. Tuulta oli 10-13 metriä. Tuuli hipoo merenpintaa joka on 4 asteista. Meri oikein hohkaa kylmyyttä.
Hienoa kyllä on kun kävelee rannalla. Eipä näy turisteja, ei…