Niin se aurinko nousi idästä. Pilviä taivaalla ja taivaanrannassa oli auringon nousun kohdalla pilvetön kaistale.
Minä lähdin kaupungille katsomaan nähtävyyksiä kun kerran täällä olen. Piispanlinna on yksi niistä.
Sekä kerrostalo, sen yläkerrassa on vesitorni, tai sellainen vesisäiliö.
Lähdin seuraamaan ratakiskoja, osaan kävellä kiskojen välissä korvat tarkkana kuunnellen.
Mutta eihän nämä kiskot enään mihinkään vie, ne loppuvat tähän.
Tästä eteenpäin vanha ratapohja on Läänemaan tervise tee. Eli sellainen jalka ja fillarireitti.
Asemalla seisoo myös tälläinen masiina. Näyttää venäläiseltä höyryveturilta, muttei ole. Tämä masiina on tehty Saksassa 1943 vuonna ja jäänyt neuvostoliittoon sotasaaliiksi. Eipä liiku tämäkään.
Jos täältä haluaa pois niin vaihtoehdot ovat: taksi, bussi tai purjevene.
Turboahdin kiekaisi falsetissa, kun MK reisi bussi lähti vetämään kohti itää.
Minä jatkoin askareihini, olisi paljon tehdä, mutten ole työhullu. Jätän isommat myöhemmäksi.
Otin saalingista tuon eu viirin risan alas.
Kylläpäs se olikin kulunut. Tuulta ja aurinkoa nähnyt.
Hienolta näyttää.
Varmaankin nuo paikallisetkin kohta nostavat veneensä vesille.
Panin fillarin kasaan ja heitin keulapunkkaan.
Haapsalussa tuli fillaroitua reilu 60 km.
Olen vähän ajatellut että jos lähdenkin.
Niin teenkin, lähden eteenpäin….