Aamu Pärnussa on niin hieno. Kaikki nukkuvat vaikka kello on jo yli 7. Kovia poikia on Kalevipojad nukkumaan.
No kalastajat on sentään ylhäällä. Ei nämäkään mitään aikaisia ole, ennen mentiin auringon nousun aikaan rysät kokemaan.
Minä pistin jalkaa toisen eteen ja läksin Pärnujõen rantaa ylävirtaan. Minulla oli päämäärä.
Ensimmäinen etappi on bussijaama. Linja 145 Lux express Pärnu -Tartu linjalle.
Olihan minulla se nettipiletti, mutta printin silti paperille automaatista piletin.
Ja hyppäsin bussiin joka vie minut vaihteeksi Tartu linnaan.
Minä olen kova poika bussilla matkustamaan. Mutta bussi on hyvä kapine. Minä luen E-kirjoja, seikkailen läppärillä netissä ja välillä vilkaisen missä mennään. Jos haluan rentoutua, en tee sitä auton ratissa vaan vaikka sohvalla.
Läpi Viljandin kaupungin, kirkot vain vilahtelee maisemissa kun Lux minua vie.
Kohta olinkin jo Kotikaupungissa Tartossa, tai Tartus kuten eestlased sitä kutsuvat.
Juutakset eestiläiset vielä myyvät Onu Eskimo jäätelöä. Kyllä nyt Grönlannin inuiitit eli eskimot mielensä pahoittavat. En muista kyllä yhtään eskimoa koskaan elämässäni tavanneeni.
Nyt sitten se auto persiin alle ja aika kyytiä kohti pohjoista, Saavuin Avinurmelle. Peipsijärven luoteiskulmalle.
Juhannusaatto on alkamassa ja alkavat Avinurmen juhannus markkinat. Vauhtia luvassa jälleen.
Tarkkailen ensin varovasti tilannetta, sitten ryntään kuin hauki kaislikosta särjen perään teltan tiskille. Alan suu vaahdossa pauhata myyntipuhetta. Kyllä siinä eestin pojalla menee konseptit sekaisin ja lankeaa lankaan. Että hyvää juhannusta vain sinne, meillä juhannus juhlitaan silloin kun päivä on pisin ja yö lyhin. Ei silloin kun työmarkkinajärjestöt on sen sopineet.