Aamutoimiksi veneestä lippu pois liehumasta, se on merkki satamakapteenille sekä tuttaville naapureille. Lupasivat katsella vähän veneeni perään.
Ei kun bussiasemalle, rivissä autoja valmiina lähtöön. Hyvä Lux Express.
Sieltä saapuu Irizar, ihmiset kyytiin ja takaisin leipää tienaamaan.
Vaihteeksi bisnesluokkaan. Oikeasti syynä oli se että lipun osto jäi myöhään, kaikki normaalit paikat oli jo myyty.
Bussi oli myyty täyteen, viimeistä paikkaa myöten täysi.
Sitten taas läksi. Kuski painoi kaasupoljinta, robotti löi suurempaa vaihdetta silmään aina vikkelään. Katselin ikkunasta maisemia, haaveilin että syksymmällä kyllä lähden oikein kunnolla reissunpäälle. Rippikoulun käynyt, ja rokotettu pitäisi päästä kulkemaan rajoista läpi. Sitä että on myöhemmin kirkosta eronnut ei tarvitse mainostaa.
Niin toi Lux minut kotikaupunkiini Tartoon.
On näköjään vähän katuremonttia tehty.
Lähikaupasta vielä vähän ruokaa illaksi.
Kotona hiljainen hetki, koiraa ei ole. Koira on koirien paratiisissa, uskon niin. Minun on nyt pärjättävä elämässä ilman tämän kaveruutta.
Vähän lihaa grilliin. Tuo on muuten venäläinen laatikkogrilli, ainoa oikea. Tai voihan makkaroita paistaa vaikka hevosen kakkaroitten päällä, ufogrillissä. Oikeat shaslikit ja pihvit tulevat näin.
Että tätärataa, kunnon eväät.
En taida alkaa nurmikon leikkuuseen, hukkaan heitettyä aikaa.
Kiirettä pitää, ei ehdi kirjoittaa. Tuli palaa hännän alla…