Ensin tarkastetaan lämmöt, kaikki on sallituissa rajoissa. Kabiinissa oli aamulla sen 19,9 astetta. Vesi oli 5,9 astetta ja taivas sen -36 astetta.
Nyt pääsin keskittymään olennaiseen, elämässä eteenpäin. Sinne jää seljän taakse vaihteeksi jälleen kerran tuo Tammisaari.
Vähän on kyllä tyyntä purjehdukseen, mutta koneella, koneella.
Reissumiehen aamupala auringossa.
Vesi alkoi väreilemään, se on merkki
Mitäs se sellainen purjehtiminen on että koneella vain mennään.
Purjetta peliin ja mennään.
Vauhdin hurmaa tavoitellaan.
Mulkvistit myös oli saanut koneensa käymään ja käyvät sitten häiritsemässä rauhallisia kulkijoita.
Sitten oli myös näitä, jotka eivät häiritse oikealla asialla olevia.
Myös lumimyrsky alkoi minua tavoitella. Paha juttu purjehtiessa.
Rannoilla vielä jäätä, ilmankos tuntuu kylmältä matkaaminen.
Mutta määrämpääni alkoi olla jo kohdalla. Reservaatti, aivan tyhjä reservaatti.
Köytin veneen laituriin ja aloin tehdä ruokaa.
Hyvä ruoka, parempi mieli.
Tässä on kaukovarjostimeni tallentama matkareitti. Näyttää alkaneen eteläiseltä atlantilta ja sieltä luotisuoraan Italian ja Puolan yli Suomeen. Taitaa olla Veli Venäläinen vihastunut olemisiini ja tekemisiini ja sotkee gps singnaalin minulta…