Eestaas Suomenlahtea poikittain

Koiralle hyvästit ja menoksi.

Turbodiesel lähtee kohti Tallinnaa, ei oikein kaikki kunnossa.

Narraamalla saa ylinopeuden puolle narrattua, sitten vastaan tulee taas kamera ja pilaa kaiken.

Mutkaista tietä näkymättömiin.

Kävin viemässä auton tuonne Lasnamäelle. Se on perin umpivenäläinen kaupunginosa.

Sergei toi minut takaisin veneelle. Umpivenäläinen taksikuski tietysti.

Huonon näköiseksi on mennyt sataman vesi.

Minä läksin kohti pohjoista.

Kauheaan tyyneyteen vain moottorin työntämänä.

Mitäs me merenkyntäjät. Vako jää vanaveteen.

Tuuliviiri näyttää suhteellisen tuulen suunnan, tarkoittaa tälläkertaa veneen oman liikkumisen tekemää tuulta.

Se Tallink Star joka minua kiusasi yöllä viimeylityksellä tuli vastaan. Sillä on näköjään myös tässä paarpuurin kyljessä iso vihreä nimivalo. Minulle kerran vittuili yksi katsastusmies kun veneessä oli puna-vihreä-sininen valoa vaihtava ledi veneen ikkunasta nähdä satamassa. Moitti ettei saa olla mitään ylimääräistä ettei joku mene sekaisin. Mitenkähän se veneen katsastaja tuohon reagoisi?

Lopuksi saavuin jälleen perille. Saunan laituriin….

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.