Vyrų kirpygla

Aamulla kävin jälleen joen rantaa kulkemassa, katselin kun mies yritti työntää autonsa jokeen. Kävin kysymässä tarvitseeko apua, yritti kuulemma sulkea konepeltiä, ei tarvitse auttaa.Katselin kun on joihinkin seinäelementteihin tehty tuollaisia kuvioita, tarkemmin katsomalla selvisi että neuvostoliiton aikana tehdyssä talossa elementit halkeilivat pahasti. Niitä oli yritetty paikkailla.Yhdessä ikkuvassa oli tuollainen kyltti, päätin mennä katsomaan mitä tapahtuu, ovikin oli auki.Käskivät peremmälle, ja minä astuin.Nuori mies oli innoissaan kun tulin, kysyi mistä olen kotoisin ja kuinka hiukset leikataan. Yritin kertoa että en minä tiedä kuinka niitä leikataan, luotan sinuun ala leikkaamaan. Tämä että haluaisi pestä hiukseni ensin, no pese kun pitää totesin. Sen jälkeen leikkausta, huolellista työtä teki mies, kyseli että onko sopivan lyhyet vai lyhennänkö vielä. Kun lopuksi tämä oli tyytyväinen, kysyi että voinko uudestaan pestä hiukset? No pese jos siltä tuntuu, totesin. Jälleen pesi mies hiukseni, kuivatti ja tahtoi panna jotain vahaa hiuksiin. No laita jos tunnet että hiukseni tarvitsevat vahaa. Lopuksi tuli maksun aika. 13 euroa tahtoi mies rahaa 45 minuutin työstä. Meni vain suuri työ hukkaan kun panin lätsän päähän ja lähdin vetämään fillarilla eteenpäin hiki päässä. Jatkoin seikkailua Klaipedassa, vielä ei ole aika lähteä eteenpäin. Missä lieneekään se eteenpäin sitten onkaan.Päädyin tuollaiseen suureen kauppakeskukseen, siellä oli sopivan viileää.Ei Liettualaiset ainakaan kaikki köyhiä ole, hienot on viritykset.Päädyin tuollaiseen itsepalvelu ravintolaan, kivan näköinen. Vaihteeksi shaslikkia, perunaa ja salaattia. Hyvä ruoka, parempi mieli.Tänään on ollut velttoilupäivä, minä tykkään Klaipedasta….

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.