Tuollaista näytti yöllä nettikamera, että sellaista siellä suomessapäin on. Minä en lähde suomeen, seuraava on skodareissu.
Kiirettä pitää. Lazyjackia piti vähän korjauttaa, vetoketju alkoi hajoamaan. Purjeompelijalle koitin selittää miten pitäisi korjata. Hyvä siitä tuli lopuksi.
Kovasti meitä valvotaan Piritan laitureilla. Uusi kyltti tullut. Juovuksiin ei saa olla, vierailta pääsy kielletty, aurinkoa ei saa ottaa, uida ei saa, kalastaa ei saa, lemmikkejä ei saa olla, lasipulloja ei saa olla mukana. Kaikille kulkuneuvoille 3 solmua rajoitus. Aika kovat on ehdot. Eikä näitä paljon noudateta. No kalastajia ja uimaporukoita ei ole. Kaikkea muuta kyllä harrastavat.
Sadepilveä toisen perään, vähän haittaa harrastusta.
Lopuksi sain valmiiksi, vielä keulaan vähän lisää köyttä varoiksi. Sekä laskea keulaa kauemmaksi rannasta.
Lippu pois perästä, hyljätyn aluksen tuntomerkiksi.
Ei kun sateeseen skodalla, kyllä se vettä pitää. Ihan hyvä 10 euron autoksi vielä. Ne entiset viat on korjaamatta ja uusia on tullut. Muunmuassa pyöränlaakeri on alkanut huutaa, ovenkahva kadonnut ja penkisäädön nuppi kadonnut. Eihän siit ole kuin viikkoja kun viimeksi ajoin. Tätämenoa kun vikoja uusia tulee niin kohta loppuu skodan taival. Toiveikkaasti kuitenkin läksin taipaleelle.
Suomalaiset on eksyksiin kaupungilla, kuin päättömät kanat. Parempi vetää heti ohi poukkoilijoista.
Vesikuuroja tuli varmaan 10 matkalla.
Sateiden välissä näkyi hetkittäin sinistä taivalta. Skoda vetää kuin viimeistä päivää, ehkä tajuaa autokin sen viimeisen päivän olevan lähellä. Elämän ehtoopuolella taivalta. Koirille ja hevosille ollaan armeliaita, kuula kalloon kun alkaa elämä liian vaikeaksi. Autoja ja ihmisiä annetaan henkitoreissaan kärsiä. Kun menee oikein pahaksi niin siinä kärsii ympärilläkin kaikki sitä kidutusta katsoessa.
Koira riemastui kun tulin, oli saanut uuden pallon, sitä piti esitellä.
Koira on niin seurankipeä, on näköjään odottanut takaisin.
Viime kesänä tuli käytyä Klaipedan meripäivillä, siellä oli yhdellä Armenialaisella perheorkesterilla maailman paras shaslik. Sitten viimetalvena tuli käytyä siellä Armeniassa paikanpäällä, The Shaslik syömässä. Joku kuka ei asiasta ymmärrä, sanoo että shaslik kuin shaslik. Mutta suotakoon se ymmärtämättömille. Syököön makkaransa.
Shaslikit tulelle, ne pannaan vartaisiin tällaiseen hiiligrilliin, vartaaseen ja grillissä vielä rakoset joilla nämä miekat saadaan pysymään oikeassa asennossa.
Siinä se on, Armenian shaslik. Kun maailma makaa tähän malliin, niin se on tehtävä itse. Kuvan laitan tähän niille, jotka eivät tästä mitään ymmärrä. Katselkoon…..