Viipurin toinen päivä

Olen kuullut kuinka aurinko paistoi Viipurissa ennen sotia aina kirkkaalta taivaalta. Terijoen hiekkarannat ja karjalan koivikot.

Perskuta, suomessa oli  monta viikkoa lämmintä ja poutaa. Nyt täällä ikuisen kesän karjalan kannaksella tuli vettä ja lämmintä 10 hujakoilla. No eihän se mitään estä, kun kerran on retkelle lähdetty. MuistokiviäJa kirkon raunioita. Ihan mielenkiintoista kylläkin. Muuttuneita maisemia, joissa oli jonkun reissaajan  vanhan kotitalon kivijalka.

Karjalan kannaksen koivikossa pesii ihmeellinen lintulaji.

Pesäpöntön kyljet muistuttavat erehdyttävästi suomen ja venäjän lippuja.

Tyypillistä venäläistä toimintaa. Jollekin on sanottu että pese hotellin edestä tuo kivilaatoista tehty terassi. Työntekijä otti tuollaisen luutun ja ämpärin vettä. Kastoi luutun vedessä ja alkoi pestä. Eihän siitä kyllä mitään havaittavaa muutosta tullut. Mutta käsky oli täytetty ja palkka tienattu.Lopuksi takaisin hotelliin. Minulle annettiin huone josta näkyy rautatie…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.