Lehdessä oli juttua että sama valas joka oli Gotlannin luona oli nähty myös helsingissä.
Minä haluaisin nähdä valaan, se olisi tosi hienoa nähdä sellainen suuri otus. Mutta siinä on vaaransa. Mitä jos en saakaan sitä videolle ja valokuvaan? Mitä sen jälkeen? Kolkko kohtalo.
Kenellekkään ei voisi kertoa hienosta kokemuksestaan, siitä että kohtasin valaan purjehdusreissullani. Pakko vain yksin sitä muistella. Jos erehtyy kertomaan. että näin valaan tulee sama kolkko kohtalo kuin Ruokolahdella leijonan nähneellä. Sen jälkeen on aivan turha yrittää mitään kertoa ihmisille vakavasti, mistään. Ikuinen kylähullun maine.
Taitaisikin olla rangaistus ja paha asia valaan näkeminen. Pitääkin alkaa varoa mitä näkee ja mitä ei. Uskoako silmiään vai ei. Siitä voisi helposti alkaa elämän alamäki.
Pitääkö nyt lopettaa kalastuskin?? Alkaa vähän arveluttaa koko homma, liian hyvin ja liian suuria kaloja on tullut..
Mutta olen minä sellaisen kirkonkellon nähnyt jossa lukee kyljessä AGA, ja se on tuotu tuonne mäelle kyltin mukaan Gustaf Dalen pyhätöstä, Sottungan hujakoilta. Uskon että sitä on hartaasti kuunneltu sumun keskeltä, toivottu että ala nyt jo kuulua ja näkyä. Kyllä sen jo pitäisi olla ihan tuossa vieressä. Ja luvattu että kun tästä selviän teen votiivilaivan ja lahjoitan sen kirkolle.
Niin, ja olenhan minä nähnyt lentävän Hollantilaisen, tai siis Sveitsiläisen. Ja kehtaan sen tunnustaa koska sain siitä kuvan.
