Tuulia pidellessä

Maarianhaminan itäsatamassa on muutamankymmenen venettä. 3 vierasvenettä ja loput paikallisten veneitä. Satamakioskin luukulla oli lappu että voi soittaa numeroon. Minä soitin, mies kertoi että sesonki on ohi, kaikki on ilmaista. Saunat lämpiää taimerilla jne. Tälläisen tarjouksen kanssa on paha kilpailla kenenkään.

Tuulee pohjoisesta navakasti, on aikaa katsella ympärilleen. Ihan 100metrin säteellä on paljon mielenkiintoista kun vain huomaa katsoa.

Tuo iso huvijahti on seissyt jo pari vuotta, huhut kertoo että on  myynnissä. Nähtävästi omistaja ei saa arviolta 12 miljoonan jahdiltaan sellaista riemua ja hyvää mieltä että kannattaisi omistaa ja pitää. Kun tarkkaan katsoo sen keulan takaa pilkistä ruotsalaisen singlehand purjehtijan purjevene.

Mies kävi eilen laiturilla ja kaupassa. Juttelimme hänen veneestään, kertoi olevansa perin tyytyväinen omaperäiseen ja erikoisesti varusteltuun veneeseensä. Sanoi olevansa onnellinen kun on aikaa ja mahdollisuus purjehtia Sen jälkeen mies lähti jälleen poijuun redille viettämään aikaansa.

Tien toisellapuolen on lapsille rakennettu leikkilaiva. Nyt lapset olivat aamulla vielä nukkumassa, mutta joku päivä takaisin seurasin sitä riemua. Harvoin näkee että joku laivasta sellaisen riemun saa. Pitäisiköhän sen huvijahdin omistajan tuollainen itselleen tilata, ihan vain puusta, ei kullasta ja ei liian suurta.

Leikkikalujen pitää olla ihmisen kokoisia. Liian isot leikkikalut on koomisen näköisiä ja hankalia leikkiä.

 

 

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.