Päädyin takaisin veneelle.
Aloin odottaa sopivaa tuulta purjehdukseen. Olihan minulla venäjän tuliaisia pullo. Siitä naukkailin hyvään tahtiin juomaa. Hieno pullo, siinä luki mineralnyi voda, eli kivennäisvesi.
Ystäväni, jotka eivät sen vertaa osanneet venäjää, katselivat että kova mies, vetäisi puolet puolentoistalitraisesta pullosta yhdellä istumalla. Nauroin päälle.
Kaupassa katselin, että olisi ollut myös grillattavaa. En oikein osaa kuvitella millainen on makkara joka maksaa 98 senttiä paketti? En uskaltanut kokeilla, en usko että olisi ollut hintansa arvoinen.
Sen sijaan löysin kätköistäni tuollaisen pastan.
Siihen leipää jonka päällä tuhti pala eestin savulihaa. Näillä eväillä jaksaa purjehtia.
Tuollaista näytti tallinnan matalalla illalla. Kello 9 merikarhut ovat lippuseremonioissaan, minä nostin purjeet. 
Tuo punainen triibu taivaanrannassa on auringonlasku. 
Sen jälkeen vain meri ja minä ja laivat. Ei tuolla mikään erikoisen pimeä ollut. Laivojen valot valaisevat. 
Kuten tuosta kuvasta näkee, tuuli petti minut.Kello 1 yöllä tuuli kääntyi pohjoiseen, nousi tilapäisesti ja sitten alkoi vaipuua. Minä jäin paukkuvin purjein aikamoiseen ristimaininkiin ennen Tallinnan matalaa. Siitä koneella Naissaareen kello 5. Neljä tuntia unta ja tässä sitä ollaan.
Eestistä lähdöstä on 1.5 viikkoa, siitäkin ajasta puolet olin venäjällä. Näyttää jälleen etten tiedä missä osaisin olla…