Suuntana telakka

Tammisaaressa alkoi syyskuu. Olen tullut siihen tulokseen, että elämässä voisi välillä tehdä jotain muutakin kuin veneillä. Lähdin katselemaan mitä olisi tarjolla.Tuollainen outo eläin mollotti tienposkessa. Onkohan tämä nyt se shakaali, joita suomesa kuulemma on nähty?Päädyin leirintäalueelle, katselin miten niissä eletään. Matkailuautoja oli paljon. Enemmän kuitenkin näitä matkailuvaunuja. Tässäkään ei ollut kilpiä, muuttuvatko ne vanhemmiten sitten asuntovaunuiksi?  Onko niin että matkailuvaunulla matkaillaan ja asuntovaunussa asustellaan?Tämäkin kärry oli tuossa seissyt kauan, liian kauan. Näkee kun lika pinttynyt katolle ja pensaat kasvaa vaunun alta. Ihmisiä kulki ja tervehtivät iloisesti, olin nähtävästi karavaanarin näköinen. Jos karavaanariksi alkaisin niin ei se vaunu varmaankaan vuosia seisoisi paikallaan. Ei, miksi minä karavaanariksi alkaisin? Pois se minusta.Kiertelin rannoilla ja katselin hyljättyjä, surullisen näköisiä veneitä. Ei veneitä saa hyljätä noin.Veneet, erityisesti purjeveneet on tehty liikkumaan. Voihan niitä välillä satamassa jossain seisottaa, kun käy tutustumassa uusiin paikkoihin.Täällä toisella puolella niemeä on pienempien veneiden satama.Kävelin takaisin veneelle.Matkalla bongasin vielä oudon kasvin. Mahtaako olla se uusi lääke kannabis hamppu? Täytyykin myydä jollekin hampparille, tai siis nistille kalliilla hinnalla.Mutta nyt on tilanne sellainen että lähden päivällä tuonne salmen toiselle puolelle. Laskettu aika on huomenna, tiistaina ja nostamme veneen ylös…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.