Satamissa purjehtijat kertoilevat toisille mitä ihmeellisempiä juttuja. Kuinka silloin ja silloin sellaisessa sumussa ja myrskyssä seilattiin vaan. Välillä annettiin miehistölle kamferitippoja meritautiin ja taas mentiin. Hyvä etteivät lohikäärmeistä ja meren reunasta, josta kaikki tippuu, kertoilleet. Minä kerroin kuinka saari ohitti minut, katsoivat kunnioittavasti. Vai kummeksuen.
Yksi naapuri valitteli ettei saa lämmitintään toimimaan, minä taas katselin aamulla mittaria. Yöllä ihan sopiva nukkua, aamulla viileä nousta.
Kuten tuttava Eestiläinen joka totesi kysyjälle, joka ihmetteli eikö tuo suomalainen palele. Vastasi että: ”Se on põder põhjast, selle põlevad virmalised sees.” Eli, ”se on poro pohjoisesta, sillä palavat revontulet sisällä.”