Aamulla joella käy popotus. Uistimen vetäjät vetelevät uistimiaan ja Keskkonna amet valvoo.
Lupia varmaankin kyselevät ja katsovat saalista. Särjillä ei taida olla alamittaa, mutta esim ahvenilla on. Tai en minä tiedä onko näillä mitään saalista, kunhan vetelevät.
Lähdin taas fillarilla maisemia katsomaan, satama jäi nukkumaan. Reittini kulki ikivanhan merenrannan hiekalla.
Rantahiekkaan oli jäänyt kivettyneitä jälkiä.
Mikä lie sapelihammas tiikeri oli mennyt.
Sekä muinainen mies tuohivirsuissaan.
Sittenhän oli näitä kivettyneitä tribuniittejä, vai mitä lieneekään.
Huoltoaseman ohitse ajaessani tuli mieleen että voisin kanisteriin vähän dieseliä ostaa. Tai se mikään huoltoasema ole, se on polttoaineen myynti asema. Kortilla saa polttoainetta automaatista. Hintakin oli 2,075/litra.
Lorotin letkulla keväisiä aineita tankkiin.
Ja kävin tankkaamassa kanisteriin biovapaata polttoainetta. Juuri sitä mitä Kubota kuulemma tarvitsee.
Myöhemmin ohi ajaessani huomasin että hinta oli tippunut. Ennen maksoi 2,075 litra, uusi hinta 1.999 litra. Juman kekka, minä tankin väärään aikaan. Täällä satamassa jotkut puhelee polttoaineen hinnoista ja voivottelevat. Minä kannoin myös korteni kekoon ja kiroilin hintoja. Kerroin että hävisin 7,6 senttiä/litra väärällä ajoituksella. Kyselivät että paljonko ostit. Kerroin että 20 litraa, hävisin 1,52 euroa. Nämä moottoriveneiden omistajat katsoivat happamasti.
Nämä matkailuautojen omistajat on pantu aitaukseen.
Siellä ne istuvat tuolilla ja juttelevat renkaiden merkeistä ja autojen ajo-ominaisuuksista. Ja myös niistä polttoaineen hinnoista.
Pilvet kasvavat korkeutta Pärnussa. Jotain on tekeillä.
Eipä tuo lopuksi kohdalle osunutkaan. Läheltä ei lasketa…