Kaikki kyhäten valmiiksi ja köydet irti, olen jo kuukauden myöhässä.
Pistetäänpäs tähän oikein kuva että purje oli ylhäällä. Ne nousi vähän väkinäisesti ja sellainen hankaava metallin ääni kuului mastosta. Se ei ole hyvä merkki. Vaihdoin nyt keväällä sen viimekeväisen murheen, sen nostimen vaijerin kehrän. Tuli pieni mittavirhe, kun yritin tehdä siitä niin leveän kuin mahdollista. Nähtävästi otti jotenkin kyljestä kiinni ja jumiutui. Purje alas ja toimintasuunnitelma. Telakalla on niin kiireissään etteivät millään ennätä mastoa kaataa. Täytyy suunnitella jotain.
Siitä vain eteenpäin rantoja hivutellen, kevät on niin kaunis.
Muitakin oli liikkeellä, yllättävän paljon veneitä.
Näitä kannattaa väistää, niillä on vaijeri hännässä, niin ja keulassa myös.
Näiden kanssa tulee hyvin toimeen, yleensä molemmat tietävät mitä tehdään.
Sitten on nämä mulkvistit, ohi on päästävä vaikka kuinka kapea kohta. Ohittaminen on perustuslain suoma oikeus, vaikka sitten henki menisi.
Lopuksi, pitkän päivän päätteeksi päädyin tänne. Karttaakin olisi ollut, olivat vain muuttaneet sen karttaohjelman toimintaa ja en osaa enään käyttää. Täytyy joskus tutkia miten se toimii.
Että voi ihmiselle tulla nälkä, ihan vain 13 tunnin purjehtimisesta.