Ihmeellistä jorinaa

Aamulla kävin vielä vähän kävelemässä tällä pienellä saarella. Täällähän voisi pitää piknikit. Purjehtiessa katselin saaria joissa oli kesämökkejä. Mietiskelin että jos olisi kesämökki voisi siellä istuskella ja katsella. Kävin vielä katsomassa saaren suurinta nähtävyyttä, sodan aikainen bunkkeri. Se oli aivan mustaksi pommitettu ja kivetkin säröillä.Hyppäsin tuohon purjeveneeseeni ja köydet irti.Tempaisin oikein tempaisemalla purjeet ylös ja sitten läksi.Sinne jäi saari ja sauna. Ei ole minusta mökillä olijaksi, yksi yö riitti hyvin.Jälleen katselin hienoja maisemia. En enään miettinyt mökillä perse homeessa istumista.Katselin kun mökkiläinen veti syöksyveneellä niin että sauhu persiistä nousee. Oli kiire mökille istumaan. Kallis mökki, sitä pitää käyttää.Sitten alkoi tuollainen kaupunki näkyä.Aurinko kimmelsi vedessä. Rantauduin laituriin, eipä paljon ole vieraita. Nämä veneet on tänne jätetty, ei niissä asuta.Päätin että riittää purjehtimiset tällä harsoksi kuluneella purjeella. Tempaisin, tai siis nätisti laskin purjeen alas ja levitin laiturille. Se Kuressaaren purjeen tekijä kertoi että laittoi ahvenselkää niin ja niin paljon. Se tarkoittaa että kuinka paljon on karevuutta tuosta kolmion muodosta ulospäin. Otin huvikseni köyden ja vedin sen purjeen takaliikistä ylöspäin. Näyttää olevan aika reilusti muotoa vanhassakin purjeessa, joskus myötäisessä heikolla tuulella tahtoo takertua purje takastaagiin. Hyvä purje tämä vanhakin, toi takaisin Tammisaareen kesän retkeltä. Uusi on periaatteessa tilattu, vähän vielä säädetään yksityiskohtia…

Kävin vielä aamulla vähän kävelemässä täällä reservaatissa. Täällä oli yllättävän paljon veneitä ja ihan tavallisia ihmisiä.Alkaa aika pysähtyä näin syksyisin. Joka paikassa on hämähäkin seittejä.Alkaa olla aika jatkaa matkaa. En halua muumioitua seitteihin.Koneet käyntiin ja menoksi, se eilinen suotimen vaihto tepsi ongelmiin. Sinne jäi reservaatti, seuraavaan kertaan sitten. Jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin seuraava kerta on siinä ennen vappua.Läpi hienon saariston.Muitakin oli liikkeellä, nämä ovat omia ja uskoakseni oikealla asialla. Tervehtivät aina kohteliaasti.Nämä viilettävät sitten oikein vauhdilla. Vauhtia voin ainoastaan arvioida, väittäisin että lähempänä 100 kuin 50 solmua. Häipyy horisonttiin sekunneissa pitkälläkin suoralla. Väylä on leveä, mutta keppien välissä pujottelu näyttää ihan kuin nopeutetussa filmissä. Jonkinlainen elämyspaatti, penkkejä on 3 rivissä.Yhden tuollaisen saunalautan ohitin. Yritin kerran kysyä ympäristökeskuksen väeltä, että voidaanko veneiden laskemien jätevesien määrää mitata tai siis havaita merestä? Kuulemma ei pysty niin pieniä määriä havaitsemaan, jos johonkin lahteen tyhjentää, niin se taas on toinen juttu. Suurempia päästöjä tulee, kun on rankkasateet ja vedenpuhdistamot tulvivat yli. Mutta kyseessä on kuulemma se, että omalta osalta pitää tehdä mitä pystyy. Sitten voi kuulemma vasta vaatia että todelliset saastuttajat pannaan kuriin. Kyse ei ole kustannustehokkuudesta, eikä siitä että asioita pantaisiin tärkeysjärjestykseen.Loppujen lopuksi päädyin tuollaisen saaren rantaan. Oli aika hieno saari.Panin saunan tuleen.Lokki viirin nostin salkoon merkiksi että olen täällä…

Tuollaisen majakan juurella tulee hyvä uni, se on kokeiltu niin monta kertaa. Toisaalta, minulla on puhdas omatunto, nukun aina hyvin.Mutta sitten köydet irti ja menoksi, satamaan jäi yksi tyhjä kolo.Sinne jäi Suomenlinna.Eihän merellä tuullut, internetin sääasema näytti 1m tuulta. Se ei riitä purjehdukseen, ainakaan jos on johonkin matkalla. Oioin vähän väylää ja tulin jälleen väylän yli. Vasemmalta takaviistoon tulivat Hollantilaiset veneellään ja vielä vähän kovempaa kuin minä. Autopilotilla ajoin risteävää linjaa. Piti sitten ihan vieressä hellittää, etteivät ohittajat tulleet kylkeen. No eihän se vaikeaa ollut ottaa autopilottia pois ja kaasu pois, ei ollut arvovalta kysymys. Onneksi. Iloisesti heiluteltiin ja tervehdittiin vierasmaalaisten kanssa.Sitten pyyhkäisi näitä armeijan vekottimia. Minä olin kaukana väylästä, he olivat omalla armeijan väylällä.Siinä mielessä näiden kanssa on kiva kohdata, ei tarvitse epäillä onko kuljettaja juovuksiin ja onko heillä kukaan tähystämässä. Aina on tähystäjä ja tutkakin pyörimässä.Moottorilla läpi aurinkoisen saariston.Sitten Porkkalan jälkeen nousi sumu. Radari toimintaan ja matka jatkuu. Olen minä niin monta kertaa siunannut ja mielessäni kiittänyt hyväntekijääni, kun olen sumussa ja pimeässä tutkan käynnistänyt.Tutka näytti että väylän reunamerkki on edessä tosi lähellä jo, sitten piti jo kääntää peräsimestä sivuun että kohta osuu. Siinähän se sitten jököttää sumussa 100 metrin etäisyydellä kun oikein maisemaa ja kuvaa tihrustaa.Bogaskärin kohdalta sisään saaristoon.Heti kohta alkoi sumukin hälvetä, sumu oli avomerellä.Tuolla kohdalla moottori sanoi pöks ja pimeni. No ei hätää mitään, keulapurje ylös ja lahdelle poijuun. Olin ajatellut että ajan tankin aika tyhjäksi ja putsaan Tammisaaressa. Oli tankissa luokkaa 10 senttiä pohjalla polttoainetta vielä.Lapoin sinne ämpärillisen ainetta ja ilmasin koneen ja yritin käynnistää. Ei lähde käyntiin.Kaivoin suodatin varastostani suodatin kassin.Kaksi nafta suodatinta jäikin vielä varalle, sekä kaksi öljynsuodatinta. Laitoin uuden suotimen ja ilmasin koneen ja jo lähti dieseli käyntiin.  Vetikö sitten suotimen täyteen pashaa pohjalta, kun polttoaine kävi vähiin vai mikä siinä tapahtui. Konehan sammui kerran jo keväällä, lähti hienosti suotimen vaihdon jälkeen käymään. No eihän tässä paljon vaihtoehtoja ole, tankki tarkastaen.Tänne minä sitten rantauduin, paljon veneitä oli laiturissa. Tuttujakin oli, oikein kädestä tervehdittiin…

Kahvin juonti ja keulaköysien irroitus kuuluu aamutoimiin. Sinne jäi Villinki seljän taakse.Huristin koneella, silta oli kiinni edessä.Mutta se aukesi edessä ja jatkoin matkaa.Kohti Suomenlinnaa, kirkko ohjaa oikealle tielle. Tai sitten se on majakka kirkon tornissa, joka ohjaa oikealle tielle. Kuka minkäkinlaista navigaatiota tarvitsee. Minä kyllä luotan enemmän majakkaan.Tuollainen mikä lie paavimobiili ahdisteli minua. Kiinalaisia näytti kannella viittoilevan.Hurautin ohitse tämän Suomenlinnan telakan. Telakka altaasta pumpataan vuotovesiä pois, ei parane venettä jättää tuohon putken alle. Vene uppoaa sekunneissa tuollaisesta vesimäärästä.Aika paljon veneitä Suomenlinnassa, kyllä siellä oli minullekin kohta.Lähdin kävelemään rantaan, ihmisiä käveli vastaan. Suuria joukkioita retkeilee täällä.Kävin lautalla kaupungilla kääntymässä. Eteläsatamassa oli tuollainen valas ja poikanen. Tässä kyllä poikanen imettää suurempaansa.Ostokset on shopattu, takaisin saareen.Kirkon viereen ihmettelemään. Läksin vielä tuon Viikinkien laivan satamaan katselemaan kuinka ihmiset menevät ja tulevat. Mielenkiintoista, miten ne jaksavat reissata?…

0i kuinka kaunis on aamu, hyvä että olin jo meren ylittänyt. Tuollahan oli aivan tyyni, olisin jäänyt merihätään suomenlahdella kauheaan tyynyyteen.Vielä huomasin että minulla on saalingissa Eestin vieraslippu.Otin sen alas ja laitoin tutun Kalevi jahtklubin viirin tilalle. Kalevipojad soomes.Vähän päivänmittaan tuulikin nousi, jökötin vain sinnikkäästi samassa rannassa.Lähdin ja kävelin ei omia polkuja, vaan  toisten tekemiä polkuja.Läpi aarnimetsän.Läpi miinakentän, tuollaisia hyppymiinoja oli siroteltu.Päädyin tänne Myrskykalliolle, täällä olen aina keväisin käynyt tähyilemässä. Odottanut tuulta joka on minut Eestiin vienyt. Nyt vain muuten katselin. Täällä pörräsi tuollaisia vakoilukoneita, tuppasivat lähelle surisemaan. Ehkä vakoilivat tuota vieressä olevaa sotilas-aluettaNiitä lähti nähtävästi tuolta purjelaivalta, tunsin heti että tuo ei ole suomalainen laiva. Suomessa ei tietääkseni ole yhtään liikkuvaa raakapurjelaivaa. Se yksi Gerda on tietääkseni karaoke laivana Raumalla. Eikä siinä ole kuin kaksi mastoa.Palasin veneelle, tuo poiju oli jotenkin liikkunut lähemmäksi. Päätin vetää sen rantaan ystävien avustaessa.Tuolla moottoriveneellä vedin, tai siis työnsin poijun painoineen rannan viereen. Kyllä paino oli kiinni ja ketjukin kunnossa.Se poiju oli vain jotenkin ollut liian kovassa vedossa ja tullut lähemmäksi. Kävin viemässä sen takaisin oikealle kohdalle. Että sellainen päivä, kivaa oli. Edessä uusi päivä ja uudet kujeet. Taidan suorittaa pienimuotoisen merimatkan…

Köydet irti ja läksi. Sinne jäi Kalev Jahtklubi, minä läksin kohti Suomea.Piritan aallonmurtajasta ulos ja sitten mentiin.Purjeet ylös ja Tallinnanlahtea kohti Aegnaa.Purje vie vimmatusti. Sitten alkoi oikein kallistella ja kokka kohista.Isopurjeeseen yksi reivi, kokka kohisi entiseen malliin, kallisteli vähemmän. Autopilottikin jaksoi ohjata.Keskituuli näytti olevan Tallinnan matalalla 11m/s. Sinne alkoi jäädä Tallinna seljän taakse.Rahtilaivoja ja tankkereita seikkaili myös. Kylläpä lähtee Birgitasta komea keula-aalto kun oikein lasettaa menemään.Ei silti, kyllä tältä Eckerön laivaltakin lähtee. Kun lyhensi ajoaikaa 15 minuuttia aalto kasvoi reilusti.Kontit liikkuvat.Tämä Viikinki lähti minun edelläni Tallinnasta, tuli uudestaan vastaan Helsingin majakan hujakoilla.Siinä se on, Helsingin majakka, jota myös Helsingin Kasuuniksi kutsutaan.Sitten alkoi tuollainen kaupunki siintää edessä, en kuitenkaan kurvannut sinne.Vaan vetelin tästä Isosaaren vierestä.Tuosta Trutholmenin ja Hernesaaren välistä. Kuusiluodon rannasta vasemmalle.Tässä Villinginsalmen kohdalla oli vastaantulijoita, kävin pariinkin kertaan salmen suun vieressä katsomassa. Kun ei ollut vastaantulijoita sujahdin siitä läpi. Tuossa kylänlahdessa laskin purjeita ja vedin taas ympyrää. Meinasin ensin purjeilla rantautua, mutta tuo purje tulee alas vähän huonosti. Siihen rissaan pitäisi tehdä laakeri.Ei kun tuonne.Saaremaan pelmeenit tulelle.Ja katso, ruoka oli valmista. Tänään oli hyvä päivä, sai vauhdinhurmaa….

Koiran kanssa ehdin vielä käydä kävelemässä. Jos en lähde tämän kanssa, niin tämä osaa ottaa sellaisen syyttävän marttyyri katseen.Tietokoneen joka hajosi Liettuassa, kävin myös viemässä tutulle elektroniikka miehelle. Kerroin että näppis taitaa olla rikki, samaan tulokseen tuli tämäkin. Lupasi etsiä näppiksen ja laittaa kuntoon. Kysyi minkä maan näppis pitää olla? Vastasin että ei mitään väliä, vanha on Eestin näppis, mutta kaikki kelpaa. Sitten olikin aika lähteä, koira tulee aina saattamaan veräjälle. Valva majaa, tulen takaisin.Go bussi tuli, avasi ovet ja hyppäsin rekeen.Voimakortilla maksoin matkan, 83 senttiä.Läpi kaupungin, keskustan bussiasemalle.Kohta minun bussini, Lux Ekspres saapui. Pakaasit mahan alle pakaasi tilaan. Täällä on rahastus nopeaa, kaikilla on ostetut liput. Rahastaja joka käy Tarton bussiasemalla lukemassa viivakoodit, hyppää alas odottamaan seuraavaa bussia ja kuski joka on ottanut pakaasit, hyppää ruoriin.Sitten mennään, mistähän johtuu, että kun Lux Ekspres kurvaa liikkeelle ja panee pökköä pesään, tunnen olevani elossa. Reissunpäällä olen kotona.Katselin tuttuja maisemia, muunmuassa tämä vanha hullumaja.Kaksi ja puolituntia sitä kesti, sitten olinkin jo Tallinnan bussiasemalla. Täällä on kova säpinä, ihmiset lähtevät ja tulevat.Heilautin vielä kättä bussille tervehdykseksi.Ja lähdin kävelemään, meinasin tilata taksin, mutta oli niin ruuhkaa. Katsoin helpommaksi mennä ratikalla Hobujaamaan ja sieltä Piritaan bussilla. Kävin satamakapteenin kanssa juttelemassa ja maksamassa hinnastoni mukaisen satamamaksun. Vettä alkoi sataa. Vielä kaupasta ostaen kaikkea ruokaa ja sellaista. Nämä eilen, nyt on uusi päivä. Kaikki valmiina köysien irroitukseen ja kohti esi-isien maata…

Yöllä tulee maahan kaste, kaikki on märkää. Ilma on kyllä hieno kotikaupungissani Tartossa.Kävin aamulla vähän kävelemässä ja katselemassa.Iltapäivällä kävelin tuohon risteykseen odottamaan. Koira jäi hämmästyneenä odottamaan, mihin ne nyt lähti?Ensimmäinen bussikyyti ei kelvannut. Tämä oli uusi Go bussifirman kaupunkibussi. Hyvä ja halpa liikkumisväline.Mutta tuo seuraava oli se jota odotin. Kaimari ajoi uudella bussillaan ja otti kyytiin.Hieno, sähköovet ja kaikki. Automaattivaihteet ja Kaimar osaa ajaa tasaisesti, mutta rivakasti. Hän käy paljon tilausajoja heittämässä autollaan. Eestissä, Venäjällä, Valkovenäjällä, joskus Ruotsissa ja Suomessakin.Läpi laajojen peltoaukeiden, vanhoja kolhoosipeltoja.Maaseutua pari tuntia ajoa.Pieniä kirkonkyliä matkalla.Tarkistin vielä että liput olivat tallella. Olivat.Tuosta teltta-portista pääsi läpi lippua näyttämällä. Periaatteessa siitäkin myytiin lippuja, mutta vain periaatteessa. Sillä kaikki liput oli loppuunmyyty jo aikaa sitten.Siinä oli puhvetti, yllättävän edullista. Ruokaa lautasellinen 6 euroa, kahvi ja täytekakku 3 euroa.Kiittelin onneani, edellispäivänä satoi vettä ihan kaatamalla kun kävin Venäjällä kääntymässä, tänään oli hieno päivä.Sitten hiphop lauteille istumaan. Paljon ihmisiä. Kaikki halusivat nähdä Nipernaadin.

Ja katso Toomas Nipernaadi hyppäsi lavalle ja alkoi tapahtua.  Pari kertaa meinasin kiljaista riemusta, pari kertaa tahtoi silmät saada märjäksi. Lopussa , melkein 3 tunnin esityksen lopussa Ingrid tuli ja toi Nipernaadille takin ja lakin ja kengät. Sanoi, että syksy on tullut, Nipernaadin on aika tulla kotiin. Ihmiset joiden keskellä Nipernaadi silloin oli, kysyivät: Oletteko te Katariina Jee? Ei, minä olen Ingrid Nipernaadi. Oli jo pimeä kun esitys loppui, siellä oli hyvät valaistukset. Minä tykkäsin tästä esityksestä, nämä ovat viimeiset tätä lavastusta. Oli viimeinen aika tulla katsomaan.Autot odottivat ihmisiä kotimatkalle, minä hyppäsin Kaimarin kyytiin. En siis tuohon vanhaan bensamoottori Gaziin. Päivä ehti vaihtua ennenkuin kotona, tänään on uusi päivä, Tuli palaa hännän alla, uudet bussiliput ostettu ja yöllä nukuttu. Matka elämässä jatkuu, vähän kuin Toomas Nipernaadilla…..

Vielä on vähän perstaskussa rypistyneessä passissa tyhjiä kohtia leimoille, sekä ruplia jäljellä. Ei kun posottamaan autolla kohti Vabariikin kaakkoiskulmaa, Luhamaan rajanylitys paikkaa. Eestissä ei ole paljon mäkiä, tällaiset pienetkin nousut merkitään liikennemerkillä. Kohta alkoikin Eestin puolen raja-asema näkymään. Sitä ennen pitää kaydä rekisteröitymässä jonoon.Siellä parkkipaikalla jossa rekisteröidään autot seisoo aina rekkoja. Nähtävästi rekkakuskit syöttävät kettuja. Niitä vilisee näköjään raja-asemilla.Ketut ovat uteliaita mutta kuitenkin vähän varovaisia. Näitä ei kuulemma saa kuvata, ei näissä tolpissa mitään erikoista kyllä ole. No en kuvata, kun ei luvata. Yhteensä rajalla kului aikaa 1.5 tuntia. Eestin puolen miesten kanssa pärjää hyvin, venäläiset kyselee välillä jotain outoja. Jos en ymmärrä vastaan Da tai Harasoo. Jos katsovat jotenkin oudosti, korjaan että Njet. Näillä pärjätään. Heti Venäjän puolella rajaa oli rekkoja tienposkessa jonottamassa joku kilometrin jono. Näillä pitää olla lehmän hermot. Jostain syystä tahtoo aina polttoaine olla vähissä rajalla. Näkyy diesel maksavan sen 46.6 ruplaa, eli 65 senttiä litra. Tankki täyteen ja eteenpäin..Tienposkessa oli nopeusrajoitus. 110 km/h, koskee henkilöautoja.50 metrin päässä oli toinen merkki, 90km/h, koskee henkilöautoja, sateella. Alkoi sataa vettä ja minä pistelin menemään sen reilu 100 lasissa. En tiedä paljonko sillä Audilla joka ohitti, oli vauhtia, veikkaan 180 tai 200. Häipyi näkyvista pitkän suoran päähän aika rivakasti. Saavuin Irboskaan, siellä on tuollainen ravintola-majatalo. Sillä talolla on jotain tekemistä tämän luostarin kanssa, vanhoja hautakiviä nurmikolla.Dievuska toi meille ruokalistat, venäjällä kaikki tarjoilijat tai kaupan myyjät tai ketkä tahansa naiset ovat Dievuskat. Eli tyttöjä, ei niin vanhaa mummoa ole, ettei siinä tilanteessa tytöksi kutsuta.Siitä vain valitsemaan syötävät. Tälläkertaa valinta oli Borskeitto. Ihmisiä tuli ja meni, kaikki söi jotain.Läksin tänne Irboska Kremlin luo.Katselin kaukaa että auto seisoo tiellä poikittain, tuo ei kyllä ole tavallinen Mersedes, vaikka tähti keulalla.Tämä olikin venäläisten uusin automalli, Audi-Mersedes-Gaz. Bensakone myrisi keulalla.Äijät tyhjensi tuollaista 600 litran jätesäiliötä auton lavalle. Yleensä sellaiset tyhjennetään siihen tehdyllä autolla, saa sen jätesäiliön kipattua autoon. Nämä heittelivät pusseja ja irtokamaa auton lavalle.Sitten kaatoivat säiliön nurin ja talikolla ja lapiolla kuorma auton lavalle. Sitten lähtivät huristamaan laatuautolla kaatopaikalle. Irtotavaraa iloisesti lensi taivaan tuuliin, mitäpä pienistä.Kremlin nurkalle oli tuotu turisteja bussilla, turistit ostivat turistikrääsää. Suosittuja olivat nämä villakintaat.Jatkoin Pihkvan kaupunkiin, täällä oli suuri laatikkomyymälä, Lenta. Täällä oli halpaan hintaan myynnissä kaikki maailman asiat. Lasten koulutarvikket, koulupuvun pikkutakit, autonrenkaat.Makkaraa hyllykaupalla, juustoa suuret valikoimat.Kananmunia suuri valikoima erilaisia.Eläviä karppeja, savustettuja mitä lie kalanpäitä.Paistettua sianpotkaa, arbuuseja, jotka menivät hyvin kaupaksi. Keräsin kärryyn tarpeellista ja tarpeetonta tavaraaLasku oli pitkä, summa kuitenkin järkevä. Oli aika palata kotimaahan Eestiin. Takaisin rajojen ylitys sujui kuin tanssi. Eestin tulli tuli ja kysyi, haluanko ilmoittaa jotain tullattavaa? En halua ilmoittaa vastasin. Vastaus oli väärä, tulli kysyi uudestaan, onko minulla mitään ylimääräistä. Vastasin rehellisesti, ei mikään ole ylimääräistä. Tullimies luovutti ja toivotti hyvää matkaa.Koirakin ilahtui kun saavuin takaisin. Venäjällä on kiva käydä, tämä nyt oli lähinnä syömässä ja ostosretki. Mutta en minä venäjällä asua osaisi, enkä suomessa….

Aamulla Tarton kauppahallista ostettua savukinkkua ja leipää.Kaupunki oli yllättävän hiljainen, taasiseseisuvus päivä on pyhäpäivä.Minä tykkään Eestin suvesta.Tartu tahtoo euroopan kulttuuri pääkaupungiksi 2024, en tiedä miten käy.Kuulin mölötystä puistosta, siellä oli joku kansan asujen esittely. Ei ole minulle se.Mutta Emajokea käyn aina katsomassa. On paikallaan.Liikenne oli vilkasta.Jõmmu oli myös liikenteessä, vaikka se on tõmmu, sitä kutsutaan Jõmmuksi.Taidampa lähteä autoretkelle….