Ihmeellistä jorinaa

Eilen meinasi tulla uintireissu. Viereen aisaan tuli purjevene, tuuli painoi sitä pois aisasta. Minä otin kyljestä vantista kiinni, mutta tuuli painoi kovasti, jalka lipesi ja otin tukea veneestä joka samalla pakeni. Jäin sellaiseen etunojaan pakenevaa venettä vasten. Ei jäänyt kuin kaksi mahdollisuutta. Hypätä naapuriveneeseen tai käydä uimasille. Hyppäsin naapuriveneen kaidevaijerin päälle ja siitä veneeseen. Kaveri katsoi hämmästyneenä akropaatin taitojani, kun vetäisin kärrynpyörän veneen kannelle. Kysyin vielä lopuksi kaverilta, saanko astua laivaan kun jo seisoin kannella.  Olin miehistönä kun tulimme uudestaan onnistuneesti  rantaan.

Siitä lähti purjeella ja lopuksi jälleen koneella Haapsaluun. Autopilotti-köysi toi tiukkaan vastaiseen. Suurempi Bavaria tuli leikkaavalla kurssilla viistosti etuoikealta vastaan täysin purjein. Katselin että tällä oli tuuli vasemmalta ja minulla oikealta. Kahden veneenmitan päässä tulin siihen tulokseen että kyllä minun on nyt tempaistava toiselle kurssille, ettei kopsahda toisen kylkeen. Avasin jo suuni että kysyn kummalta puolelta teillä se tuuli oli, mutta perässä olikin Eestin lippu. Miehistö ja kipparilakkinen ruorimies vilkuttivat niin iloisesti etten sitten kehdannutkaan pilata heidän iloaan moisilla kysymyksillä. Vilkutin hymyillen takaisin, toivottelin hyvää matkaa. Sinne häipyivät iloisesti vilkuttaen, katselin että näytti konekin käyvän, potkurikin näytti poreilevan iloisesti lisävauhtia antaen. Eestissä on muuten veneilijöillä pakollinen ajokortti…

Minä tiesin että Haapsaluun on tullut uusi satama ja että sillä on kovemmat hinnat kuin sillä keskimmäisellä Grand Holm satamalla. Niin siinä kuitenkin kävi, että kun oli muutettu laitureita niin eksyin Westmer jahisadamaan. Kaveri viittoili laiturilla vieressä että tähän vaan. Monet veneilijät laiturilla valitteli samaa, että oli tarkoitus mennä viereiseen jossa hinta oli 30 euron sijasta 15 per yö. Perskutarallaa, on minulla se 15 euroa erotus varaa maksaa, se pistää vihaksi kun tuntee ja huomaa että on kusetettu. Lähelle tuli yksi vene ja kysyivät laituripojalta että onko tämä Grand Holm sadam, poika vastasi että kyllä on. Viereisestä veneestä oikaisivat että ei ole. Irrottivat köydet ja lähtivät oikean satamaan.

Näyttää niin että merellä navigointi onnistuu, satamassa tahtoo eksyä. Tai ei siis tahdo, vaan tahtomattaan eksyy. Nyt kuitenkin Haapsalun kierrosta. Vaiherikas päivä…

Tuuli ja moottori toi Dirhamiin. Kuulostaa aivan arabiemiirikunnan kylän nimeltä.

Kun aina kehuvat vieras-satamien saunassa, kuinka ovat myrskyssä purjehtineet siellä ja siellä, minä alan kehumaan kuinka tulin vesisateessa Dirhamiin. Vettä tuli välillä taivaan täydeltä, sinne vaan sekaan…

Mistähän ne suurempiääniset saunakapteenit sen myrskyn aina löytääkin? Vähän luulen että samat saunakapteenit on samat jotka tulevat vastaan purjeveneellä masto tököttäen pystyssä ilman purjeita, sadanhevosen moottorilla, kun tuulee liian kovaa tai hiljaa, väärästä suunnasta tai muuten vain pitää akkuja ladata. Tai purjeet on ylhäällä, vastatuuleen lepattaen ja moottori jyristen kiirehtivät saunan tunnelmaan. Ne hiljaisemmat auringon haalistamat nyökkäilevät ymmärtäväisesti, eivät ala suotta pilaamaan saunakapteenin esitelmää, vaikka mielessään muistavat tulleensa saman reitin, eikä näkynyt myrskyä.  Suomessa ei viimekesänäkään ollut virallisilla asemilla yhtään myrskypäivää merellä.

Eestiläiset kehuu kuinka on Eestin suvi kaunis, satamakapteeni nauroi, kun kyselin kuinka tämä eroaa Suomen kesästä? Eikä se kokoaikaa satanut, välillä oli oikein hieno aurinkokin.

Tuuli toi sitten eilen Lohusaluun. Laulasmaalle Tallinnasta länteen. Ei ollut umpimähkään, vaikka reitti vähän tekikin lopussa outoa siksakkia. Ei ollut päätöntä harhailua, vaan kaikella oli tarkoitus. Perillä sitten tyyntyikin.

Ajoittain vene jopa kallisteli tuulessa ja autopilotti-köysi välillä sai ohjailla kurssia. Kuvasta näkee kuinka vesi porisee veneen takana kuin ropelli pyörisi. Kölin ja peräsimen vääntö ja se sorto vain nostaa kuohuja, kun  purjeet oikein  vetävät tiukkaan vastaiseen kohti uusia seikkailuita

Tuuli on noussut takaisin, taas lähtee….

Ei päässytkään eilen mihinkään veneellä, ei edes sinne umpimähkään. Tänään uusi yritys.

Missä se umpimähkä edes on? En minä sitä ennen tiennyt kuin aloin tutkia asiaa tarkemmin. En lähdekkään umpimähkään, lähden sinne minne kokka näyttää, plus/miinus mahdollinen  sortokulma. Kaikki sortaa, myös vene,  saha on se kuin puoltaa. Sorto ei haittaa, sillä luovin kuin kala vedessä, tarvittaessa. Että sellainen filosofia tänään.

Tallinnan matalalla tuulee suunnasta 190 hetkellä 8.9m/s, siitä on hyvä lähteä. Perästä kuuluu…

.

Bussilla kohti pohjoista, Tallinnaan ensialkuun. Juhannuspurjehdukselle johonkinpäin, ehkä umpimähkään. Markkinoilla on nyt oltu, riittää sellainen laji tälläkertaa.

On meinaan juhannuspäivä…

Eestissä on Juhannus siinä vanhalla kohdallaan. Siinä mihin se katolisen kirkon määräyksestä siirrettiin. Kirkko tahtoi että se on 6kk päässä joulusta. Oikeastihan päivä on pisimmillään ja yö lyhimmillään kesäpäivänseisauksen aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Tähän taas liittyvät ne eksoottisen kuuloiset kravun ja kauriin kääntöpiirit, sekä myös napapiirit. Niissä taas aurinko ei nouse ollenkaan tai ei laske, tai paistaa täysin taivaan laen keskipisteestä seisauksien aikana. Kaikki liittyy pallon trigonometriaan ja siihen että pallon akseli on kallellaan. Onpa sekavan kuuloista. Mutta menee se juhannus ja vaikka koko elämä niistä tietämättä.

Miten se vanha sanonta meni? Juhannus on kerran vuodessa, kulkemalla Suomen ja Eestin välillä se on oikealla ajoituksella kaksi kertaa.

Tänään on Juhannus-aatto, hyvää juhannusta kaikille..

Markkinoilla on hyvää ruokaa ja riittävästi. Hirmupaljon grillejä joissa kaikenlaisia shaslikkeja ja lihamurikoita grillaavat naama mustana ja myyvät nälkäisille ihmisille. Illalla grillimestarit olivat kuin nokisutareita, aamulla taas alkoivat työhön pestyin naamoin.

Kävin myös keskustelemassa Võrun kodukaitseliidu miesten kanssa. Rynnäkkökivääri simulaattorilla tempaisin kylmiltään 92 noin näytösluontoisesti. Suojeluskunta ainesta totesivat…

Pakolaisleiri on hiljainen illalla, ainoastaan sieltä täältä savu nousee.

Sama pillipiipari tyttö jonka olen aiemminkin nähnyt, oli täälläkin soittamassa. Soitto oli samaa säveltä pii-pipi-pii. Ihmiset antoivat tytölle hyvin rahaa.

Yksi ukko oli pistänyt huivin päähänsä ja soitti kannelta. Ei tämä niin hyvin tienannut kuin piiparityttö.

Minä en sortunut rahaa yrittämään soittamalla. Se olisikin ollut perin epätoivoista, vaikka saihan se tyttökin, vaikka ei kyllä yhtään osannut soittaa.

Vatseliina, asukkaita reilu 2000. Täällä on maalaisten markkinat, piti tulla oikein katsomaan. Markkinoilla on kiva käydä, erityisesti jos ei ole ostohullu ja kerää kaikkea krääsää. Katsellakin voi.

Tietysti tarvittavia järkeviä asioita ostetaan, kuten sateenvarjokatiska.

Menee pieneen tilaan, aina ei rohkeus riitä laittamaan verkkoa vesille veneenperästä, sillon voi laittaa katiskan. Nielua pitää vähän ehkä parannella…

Porganti toi Tartoon. Jos joku haluaa junalla seikkailla niin sama juna jatkaa Tartosta Valgaan, josta voi vaihtaa Latvialaiseen junaan ja pääsee Riiaan. Olen muutamaan kertaan matkustellut sitä väliä, myös junalla. Reissumiehen kulkupelit ovat purjevene, ratikka, bussi, juna, fillari, jalkapatikka, taksi, kajakki.