Lux Express oli esitellyt uusia bussejaan Pärnussa. Oli tilannut 30 bussia ja kertoivat että kohta tilataan liuta lisää. Pieniä muutoksia, kuulemma virtaviivaisempia. Ne vanhat eteen törröttävät peilit on korvattu kameroilla. Vievät kuulemma merkittävästi vähemmän polttoainetta kuin vanhat.
Eestiläisillä on tapana sanoa uudelle autolle onnittelut: ”Naela kummiin.” No tässä sitä lyödään naulaa uuden bussin renkaisiin.
Minä tulin paikallisbussilla Tarton bussijaamaan. Kohta minun vanhempi Lux auto tuli. Tässä on ne vanhat peilit. En minä tässä kyllä mistään ikää huomaa. Kilometrejä kyllä on varmastikin alla. Nämä ei paljon varikolla huilaa vaan kuskit vaan vaihtuu ja auto tienaamaan. Hyvä Lux
Ja niin lähti Lux paahtamaan kohti Tallinnaa, häntä suorana. Hyvä kyyti, ilma jouset tietenkin.
Luin uutisia ja E-kirjaa ja kohta olinkin jälleen Lennart Meren Lennujaamassa.
Minulle jäi vielä aikaa. Otin cappucinon ja tuollaisen kolmioleivän. Ne maksoivat 6,5 euroa. Viimeksi kun olin Helsingin lentoasemalla, meinasin ottaa kahvin. Mutta huomasin että siellä oli sormustimen kokoinen pahvimukillinen sen 6,5 euroa. Kuulosti vittuilulta ja en sitten juonut. Täällä sai samaan hintaan ihan normaalin mukillisen ja vielä leivän kaupanpäälle.
Matkalla turvatarkastukseen katselin kiellettyjen esineiden listaa. Puukkoja ja puntareita ei saa olla. Käsiaseita eikä kaulimia. Turvatarkastuksessa alkoi neito kysellä onko sitä ja sitä. En minä meinannut kuulla siinä metakassa mitä tämä kysyi. Tämä jänkkäsi jotain. Sanoin että kaikkiin kysymyksiin ei, ainoastaan jos kysyt olenkó itse reppuni pakannut, vastaus on kyllä. Jo kelpasi.
Lentokentällä on vielä rukoushuone, meinasin mennä mutta sitten huomasin että sinne meni muslimit. En viitsinyt niiden iloa pilata. Eikä minun oikeastaan tarvitse ruokoilla, majakoissa joskus käyn pieniä pyyntöjä esittämässä tuuleten jumalille. Enkä minä lentämistä pelkää.
Siitä vain lennukkiin kaikki matkustajat.
Karkkia syödään ja lennetään Nyx airilla.
Niin sitä mennään. Tai tämä kuva taitaa olla vielä ennen lähtöä.
Tälläiset matkantoivotukset sain kotoa. Lennä korkealta ja tiedä, että odotamme sinaua aina takaisin kotiin. 4 vuotias minulle kuiskasi lähtiessä korvaan, että hän odottaa minua takaisin.
Lyhyt lento, hyvä lento.
Olen jälleen kuressaaressa. Taksi odottaa minua kentällä. Kuski kyseli mistä tulin. Kerroin että Luxilla Tarto Tallinna. Tämä ettei ole 1986 vuoden jälkeen neuvostoliiton armeijasta tulon jälkeen bussilla matkustanut. Ehkei kannata verrata nykyisiä kyytejä vanhoihin. Tokaisin kuskille että on taksitkin muuttuneet siitä, ei sinullekaan enään ruplat kelpaa etkä Volgalla aja.
Kuvat on vähän huonoja, kamera jäi kotiin. Tulee postissa kuulemma perässä….