Minä tuon sonnin katsomaan

Nämä markkinathan ovat sellaiset maalaismarkkinat. Eläimiä, siis kotieläimiä, ei lemmikkejä. Kaikkea krääsää, grillejä, vaatteita, sähkösopimuksia. Kaikkea mitä mieleen juolahtaa.Muunmuassa tuollainen ihme kenguru.

Tuollainen makkarapino oli yhdessä teltassa myynnissä. Hirvi makkaraa. Vieressä oli eläinten täytettyjä päitä. Hirvi, peura, villisika ja supikoira. Kysyin myyjältä että oletteko panneet supikoiraa makkaraan sisään? Ei kuulemma ole, tuli tiukka vastaus.

 

Sitten oli vielä tuollainen mahti sonni. Vuodessa 42 kiloisesta vasikasta 493 kiloiseksi sonniksi. Vasikoitakin on kuulemma tuhat. Kuuntelin kun maalaisukko kysyi, että pääsenkö perheen kanssa alennuksella katsomaan? Minulla on 12 lasta, maksaa liput niin paljon ettei ole sellaista rahaa rahaa.

Esittelijä sanoi, odota, minä tuon sonnin sinua katsomaan.

Niin minäkin sitten pääsin siivellä katsomaan ihmettä, tai siis se tuotiin meitä katsomaan…

 

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.