Yöksi katselin veneen köydet kuntoon, tuulta oli vähän luvassa. Ei mitään ihmeellistä, mutta navakkaa lupasi.
Veneen matruusi katsoi ja halusi itselleen myös nyöriä. Kovasti matkii tekemisiäni, nuo keulanyörit on kyllä just kuin minun laittamani solmut.
Aamulla tuuli oli kadonnut ja otimme rattaat. Meillä on samanlaiset rattaat, minulla vain korkeammalla satula ja ohjaustanko. Sitten mennään.
Siellä se oli Roomassaaren satamassa, Sandow luokan miinalaiva Sakala,. Siihen me tutustuimme. Reppu piti jättää laiturin vierelle pöydälle. Kysyin että pelkäättekö että siinä on räjähteitä? Eivät kuulemma pelkää, mutta syy on juuri se ettei joku tuo repullista trotyliä ja viskaa jonkun oven taakse pommia piiloon.
Kysyin että missä saan kuvata? Saan kuulemma missä vain, eivät laske sellaiseen kohtaan jossa salaisuuksia.
Sellainen oli Sakala.
Tuollainen oli samaan aikaan satamassa, se on se Tiir. Vanha neuvostoliiton rajavartioston laiva.
Meripäivillä oli myös tivoli, jos jonkin näköistä pyöritinta. Ostin jokun lipun ja kävimme muutamassa masiinassa. Tosin kaikkein makeimmat naurut tuli siitä kun kyykimme naamat vastakkain nurmikentällä ja tyrkkäsimme vuorotellen toisen seljälleen niin että jalat ilmaan heilahtivat. Ei ne halvemmat huvit ainakaan huonompia ole…