Kökarin kävijä

Heräsin sirkan siritykseen. Kuulo on mennyt niin huonoksi ettei tahdo kuulla edes linnun laulua. Tai siis tahtoisi kuulla muttei kuule. Ainoastaan varisten raakunta menee jakeluun. Nyt kuulin sirkan sirittävän, helkatti, nyrkin suuruinen hepokatti. Päättäväinen ilme kun tuijotti minua ja siritteli kuin sirkkeli oksan kohdalla laudassa.

Kävin viemässä roskia pienen pussin ennen lähtöä roskikseen, tai siis nykyaikaisesti keräilypisteeseen. Tai mikä lie lajittelupiste se sitten onkaan. Nuo tavarat on kyllä mökkiläisten kapineita. Miksiköhän eivät ole saaneet vietyä oikeaan osoitteeseen vaan jättävät tuonne? En minä kehtaisi.

Sitten läksin eteenpäin, hyväntekijän lahjoittamasta laiturista, kohti uusia tuulia.

Kaukana näkyi kaksi kulkijaa, Armastukseni Amorella, sekä purjevene genaakkeri keulassa.

Amorella meni menojaan, mutta tämä genaakkerin kantaja tuli vierestä. Pitäisiköhän minunkin laittaa genaakkeri? Toisaalta , kyllä olen näilläkin päässyt.

Tuokin vetää niin että melkein joka aamu eri paikassa herään.

Vauhdin hurmaa sano. Olin matkalla Jungfruskäriin, Kihdin keskelle, mutta purje veti purjevenettä tuohon suuntaan kuin sotahevonen korskuen. En hennonnut vaihtaa kurssia vaan jatkoin eteenpäin.

Piti ottaa saalingista tuo Smiltynen Jachtklubasin viiri.

Ja vaihtaa tämä tunnetumpi viiri tilalle.

Autopilotti vie tiukkaan vastaiseen, jokunen luovi piti tempaista välillä.

Yhdessä väylän mutkassa tuollainen takertui perään. Ei saanut kiinni, ei myöskään jäänyt jälkeen. Vaahto nousi molemmilla keulasta, kun vedetään tiukkaa vastaista. Lopuksi minä käännyin Kökariin tämä jatkoi suoraan.

Tuolla olisi ollut satama, en kääntynyt sinne vaan jatkoin.

En myöskään tänne, tämä on lauttasatama.

Määränpää oli Sandvik vierassatama.

Tänne rantauduin.

Muutama muukin vene oli laiturissa. Vieressäni olevasta veneestä, äijä kysyi että miksi nuo kaksi ovat kyljittäin laiturissa? Minä vastasin että minä en sitä voi tietää, sinun pitää kysyä veneen omistajilta, tai sataman omistajalta. Ei innostunut asiasta vaan alkoi polttaa sätkää.

Vielä kevyen iltalounaan valmistaminen uunissa.

Hyvä ruoka, parempi mieli.

Vielä piti ottaa Ritolat, muuten olisi nukahtanut ruokalevolle.

Hamnö saarelle, ihan tuohon 2 kilometrin päähän.

Siinähän ne tärkeimmät. Monessakohan kirkossa olen käynyt? Pitää olla harras ja hurskas ihminen jos lyö minun ennätykseni. Voisin varmaan käydä hurskaasta miehestä, kun vain malttaisin pitää suuni kiinni…..

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.