Klaipedan meripäiville

Minun piti herätä vähän aiemmin että sain yksin purjehtia. Jos Katariina Jee miehistö olisi lähtenyt samaan aikaan, niin ei olisi saanut autopilotilla huolettomasti huristella. Mutta sinne jäi kaikki nukkumaan, kun kello 5 irroitin köydet.Noissa sotalaivoissa on jotain häirintälähettimiä. Joka kerta kun olen ne ohittanut, alkaa karttaplotteri huutamaan että satelliitti on kadonnut. Tämä oli kolmas kerta ja joka kerta on niin tapahtunut. Sain rauhassa jatkaa matkaa.3 pyöräisessä veturissa oltiin hereillä.Sitten se tapahtui, purjevene moottorilla alkoi lähestyä takaa. Onneksi sitten käänsi Liepajaa kohti, ei alkanut minua  ärsyttämään yrittää.Loistot takaa tielle ohjaa.Työläiset huristivat töihinsä, siinähän menevät.Minä nostin purjeen ja aloin purjehtimaan kohti etelää.Vähän oli heikkoa tuuli, kuitenkin liikkui.Reittiä katselin näistä kopioimistani kartoista, kyllä niillä pärjään. Ei viitsi ostaa uusia näin pienimuotoisten seikkailujen takia.Vetäisin tuon Liettuan vieraslipun saalinkiin. Söin joutessani tomaatteja, hyviä tomaatteja Latviasta.Aa, näinhän minä purjeveneen. Saksalaiset luovi vastaan. Jostain syystä heillä oli reivi vetäisty purjeeseen. No kyllähän se välillä sen 7 metriä taisi tuulla. Mutta vain ajoittain.Uhkasivat iltapäivä kuuroilla, ei kuitenkaan näkynyt.Lopuksi alkoi Klaipedan satama näkyä. Ilmoitin rajavartioille vhf radiolla että olen tulossa, jostain syystä ovat kiinnostuneita. Jos heille ei kerro, tulevat ja pysäyttävät. Tahtovat tietää veneen nimen, kotisataman ja edellisen sataman. Montako ihmistä veneessä ja mitä kansallisuutta.Nämä aallonmurtajat ovat aika järeän näköisiä, muuten ei kestä.Ohi tankkerin joka pesi tankkejaan.Sitten alkoi ihmetyttää, mitä täällä tapahtuu? Purjelaivoja juhlaliputuksessa. Jos minulla on suuri suomenlippu, niin näillä Kolumbialaisilla vasta se suuri lippu oli. Hurautin Curonian lagoonista tuonne jokeen.Joki on aika ahdas, kansaa tolkuttomasti rannoilla.Kääntösilta avautui ja pääsin satamaan. Satamakapteeni ei tullutkaan vastaan vaikka ilmoiten tuntia aiemmin että olen kello 17 satamassa. Satama on aika ahdas manooveerata. Vastaan tuli purjevene joka hinasi toista konevikaista. Ahtaaksi meinaa käydä. Soitin satamakapteenille ja kysyin että mihin parkkeeraan. Tämä pyyteli anteeksi, sanoi että kohta 11.Minkä vieressä minä silloin olinkin. Siihen köytin veneeni kiinni.Ei täällä montaa tyhjää rakoa ollut, nämä on vissiinkin kaikki vuokrattu kausipaikoiksi. Rannalla on vilinää, olen saapunut Klaipedan meripäiville. Baltian suurimmat meripäivät on meneillään. Klaipeda here i come…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.