Syksy saapuu ja olen tullut takaisin kotisatamaan. Alan harrastaa muitakin harrastuksia kuin purjehdusta. Ja opetella elämään vähän tavallisempaa elämää.
Otan vaikka fillarin ja lähden retkelle. Nyt ei kesällä ehtinyt ajaa kuin 983 kilometriä purjehduksen ohella, sillä Dahonin taittopyörällä.
Kivoja purjehdusretkiä voi tehdä ilman, että karibialle haaveilee lähtevänsä. Ja jos haluaa kokeilla mitä on yksin maailmassa olo, ei tarvitse kuin syksy pimeällä lähteä yöllä yksin suomenlahdelle.
Hyvästi jää, kirjoittelen syksyllä epäsäännöllisesti tänne s/y Birgitan ja miehistön seikkailuista. Mutta keväällä, heti vappuna tapahtuu jälleen.