Yöllä satoi kovasti, nyt aamulla vain vähän tihkui taivaalta. Tuossa vieressä on tuollainen vanha pienvenesatama.
Onpa päässsyt huonon näköiseksi.
Kai se on joku museosatama. Ei taida olla paljon käyttöä tuollaiselle enään.
Jatkoin matkaa tälläisen vähän paremman näköisen sataman ohitse.
Päädyin tälläisen luonnonsuojelu alueen reunalle. Tai siis jonkinlainen reservaatti. Koira täytyy pitää kytkettynä, ettei häiritse luonnon rauhaa.
Siellä oli suuret määrät tälläisiä kuplia. Niissä asui outo laji, kaljamaha.
Tässä on kaljamahan jättämää jälkeä, helppo seurata. Perinteinen vahva ja pehmeä kalja, tulee pehmeä kaljamaha nopeasti ja helpolla.
Löysin tälläsen kalajamahan syönnös ja juoma paikan.
Joo, aivan selvästi on kaljamaha käynyt. Jauhomakkaraa käristänyt grillillä ja vetänyt kaljaa. Torissut toisten kaljamahojen kanssa peräkärryn renkaista ja auton hevosvoimista. Suitsua vetänyt välillä henkeen pökäleestä, grillin suitsun ohella.
Oikein paatuneilla oli omat grillit. Kaljamahoja vilahteli kärryjen takana, en uskaltanut kuvata. Ne voi kuulemma olla tosi ärhäköitä kun huomaavat. Kamera on kuulemma kuin keskisormea näyttäisi, niillä nousee agressiot nollasta sataan sekunnissa. Joten jätin kuvaamatta, kun kävelin yhden pesän ohi, jossa oli kilotolkulla jauhomakkaraa tulessa. Nämä ovat sinänsä ystävällisiä, kovasti tervehtivät kun kävelin varovaisesti ympäri reservaattia.
Täytyy vain pitää pokeri naama, ei saa olla hämmästyneen näköinen. Vaikka joku vetää makkaraa molemmilla käsillä, niin tyynesti vain nyökkää hyväksyvästi.
Varovasti läksin jatkamaan matkaa, pois reservaatista.
Oli vähän liian kylmää ja sateista syödä jäätelöä.
Olisi pitänyt ostaa, kun tukevat hyvää aatetta. Tai en minä tiedä mikä tuo eif on, kai se on jotain mitä pitää tukea. Kriisissä ovat nähtävästi, en nyt kuitenkaan antanut tukeani, enkä kysynyt keitäs te oikein olette.
Alkaa olla kohta lopun hetkiä, olen ottanut purjeet pois ja muutakin tehnyt. Lähipäivinä tapahtuu…