Jostain syystä olen juuttunut Maarianhaminaan. Satama on hyvä, ilmat on suotuisat, ahvenia on riittävästi syödä. No miksi pitäisi jatkaa kun kerran hyvä on?
Joku päivä vaakakuppi jälleen keikahtaa ja purjeet ylös vips vaan ja uusiin maisemiin.
Kävin eilen terminaalissa ystävääni kissaa jälleen tapaamassa. Kissa istui oven vieressä, kun menin sisään se jäi katsomaan. Kohta kissa tuli automaattioven eteen, ovi aukeni ja kissa tuli myös tyhjään terminaaliin katselemaan. Tuli viereeni kehräämään, kaksi kulkuria tyjässä terminaalissa juttelee toisilleen.
Taitaa kissa olla vähän samanlainen kuin minä, saa voimaa lähdön läheisyydestä. Minullekin juna asemat ja laivaterminaalit ja lentokentät on kiinnostavia paikkoja. Eilen kävin fillarilla Maarianhaminan lentokentällä katselemassa. Välillä taas Pommerin kannella haaveilemassa.
