Ruissalon telakalla tuli aika täysi, aika valui yli pääläristä. Silloin on hyvä lähteä.
Sinne jäi Håkanin telakka, kova poika yrittämään tämä Alfons.
Minä posotin moottorilla ylävirtaan Aurajokea. Kaikenlaista kalustoa näkyy olevan joessa.
Hinaajia ja rajavartioston laiva.
Vanhempi hinaaja nimeltä Tolvana, hyvä nimi.
Sotalaivat ja vanha koululaiva, Suomen Joutsen.
Lopuksi päätin että tässä välissä on oma kohtani. Ei kun siihen.
Oisin voinut laittaa köyteni niin että naapuri saisi sen helpommin pois. Olisi ihan kohteliastakin niin. Mutta jos naapuri panee köyteensä tuollaisen kiristyssilmukan, niin en minäkään ala yrittämään helpottamaan tämän elämää. Millä minä köyden pujotan tämän köyden alle? Olisi tehnyt sellaisen kiristymättömän silmukan niin olisi onnistunut.
Mutta nyt on tehty päätös, lähden käymään rautatieasemalle ja siitä vielä junailemaan. Junalla on hauska matkustaa. Muistelen niin…