Kävin kävelemässä polkuja.
Rannan lähelle oli laitettu vahtimies vahtimaan ettei asiattomat tule merta katsomaan. Meri oli kyllä niiin hienon näköinen. Minä olen juuttunut saareen, kohta alkaa taas olemaan mitta täysi paikallaan oloa. Odotan innolla eläkeläisiä jotka tuovat minulle tänään lähtömerkin, pääsen lähtemään.
Pihalla oli jääkaappi, upo merkkinen. Kaapin oven avattua havaitsin, siellä oli sontaa jota kasteltiin vesipumpuilla. Ettei sonta pääse kuivahtamaan. Kova työ oli tehty että paska pysyy tuoreena. Näköjään toimiva peli, ei ollut kuivanut sitta.
Kyllä minun tosiaan kohta täytyy päästä eteenpäin, mutta kun kärvistelee paikallaan ja katselee horisonttiin niin sen jälkeen osaa vapauttaan arvostaa. Kuten vuorikiipeilijä kyltissään asian ilmaisi.
