Ilmojen halki

Kihnussa on oma pelastusasema, kuulemma 4 miestä töissä. Yksi tankkiauto, yksi paloauto ja yksi ambulanssi. Lueskelin internetin ihmemaasta, että näillä on keskimäärin 12 lähtöä vuodessa. Tekee keskimäärin 1 lähtö kuukaudessa. Siinä voisi välissä kaikkea harrastaa, vaikka tehdä huonekaluja tai matkamuistoja myyntiin. Tai rakentaa laivan.

Näin kaupan eteisessä ilmoituksen, myydään mansikoita. Soitin ja nainen sanoi että on kaupungissa, tulee iltasella. Kerää mansikat ja tuo minulle. Lupaus piti, 2kg Kihnun mansikoita yhteensä 10e.

Eestin suvi ja Kihnun mansikat, ei paha.

Näitä on täällä yllättävän paljon, tässä taas malli millainen minullekin sopisi. Sivuventtiili K750 kuution koneella.

Tässä päivän eksoottisemmalla vehkeellä saapujat, suomen ihmiset lentokoneella.

Kävin vähän auttamassa rantautumisessa. Tuohon jos mihinkään tuuli ottaa, moottori kun käy niin ropelli vetää kokoajan. Pakkia ja jarruja ei ole.

Mutta kyllä tuollaisellakin kulkuneuvolla pienellä tuulella ammattimies rantautuu.

Tässä satamassa kaikki satamakapteenit on jostain syystä paksuja äkäisiä täti ihmisiä. Täällä ei vastaan juosta, eikä edes kävellä vieraita. Ainoa millä täti tulee toimistosta on Kihnu virve, siis se laiva. Täti katseli ikkunasta kun lentokone rantautui, ei tullut ulos.

Mutta minä läksin toimistoon, aloin paksulle äkäiselle tädille lirkuttelemaan. Kyselin että mitenkäs on päivä mennyt, onko lentokoneita näkynyt? Tarjosin mansikan, niitä näitä juttelin rauhoittavasti. Sitten tempaisin valttikortin taskusta. Sl marinan 5 yön sarjakortin. Aloin tälle satamakapteenille johdattelemaan, että lähden aamulla kohti Pärnun kaupunkia. Sanoin että tulin ke-to yöllä. Eli näitä öitä tulee yhteensä vähän yli 2.

Tämä että tuossahan on 2 maksukohtaa vielä. Minä että älä nyt tee mitään hätiköityä, minä tulen tänne vielä takaisin. Jätä minulle yksi yöpyminen, tämä että menköön.

Minä olen tällä 5 yön kortilla jo 8 yötä ollut ja vielä jäi jäljelle. Näyttää että markkinahommat helppoheikkinä eestin puolella on kantanut hedelmää.

Kampelat on syöty ja fillarilla ajettu 66km. On aika jatkaa matkaa Kihnun saarelta…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.