Edessä Liivinlahden yö

Markkinoiden jälkeen monen tunnin yöunet. Aamulla ajoissa kävin tuollaisen sähköpyörän telineestä ottamassa.

Sähkön avustaessa läpi tyhjän kaupungin. Näitä samoja rattaita on myös ilman sähköä. Ne on raskaita ajaa, rattaat painaa niin paljon ja huonossa kunnossa. Sähköllä mennään.

Bussijaaman vieressä on pyöräteline, ratas sinne latautumaan.

Vielä vilkaisu Emajõelle.

Lux Express olikin jo odottamassa.

Autot ovat 15 minuuttia ennen lähtöaikaa odottamassa ja ihmisetkin yleensä hyvissä ajoin paikalla. Harvoin ketään lähdön hetkillä kyytiin tulossa on.

Bussikuski tarkisti Lux kännykällä liput, minä näytin lippuni kännykästäni. Kuljettaja näki että olen Vip asiakas ja löi vesipullon kouraan. Sanoi paikka 27, tervetuloa. Palvelu on loistavaa.

Bussi lähti suunnilleen puolillaan. Juhannuspäivänä ei enään kulkenut ihmisiä Saaremaale. Huvikseni katsoin pari päivää ennen juhannusaattoa, kuinka juhannusaattona olisi sopinut. Ei olisi sopinut, kaikki Saaremaale bussit Tartosta ja Tallinnasta oli jo loppuunmyydyt.

Kahvia kävin automaatista ottamassa. Näyttää kuin vettä tulisi, mutta kyllä se kahvia oli. Ilmaista mutta ihan hyvää kahvia. Ei se samanlaista ole kuin suomalainen suodatinkahvi, mutta en enään sitä suodatinkahvia juokkaan.

Luen kirjaa, katselen kännykkää ja tietokonetta ja vilkuilen maisemia. Tässä ohitetaan Viljandin rautatie asemaa.

Pärnussa oli 10 minuutin tauko. Bussikuskit vaihtoivat ja tuore mies lähti vetämään kohti Saaremaata.

Laivassa kävin seljankat syömässä.

Merta katsomassa.

Merellä kulkee muitakin. Joku vanhanaikainen vetää purjeella Väinämerta.

Minä saavuin Kuressaareen. Kahta en vaihda. Lux expressiä ja Saaremaata. Oskaria kävin tervehtimässä, vaihdettiin kuulumisia.

Sitten alkoi maa polttaa jalkojen alla.

Nostin purjeet ja sitten lähti.

Sinne jää Kuressaari.

Aurinko laskee minä purjehdin. Olen kotimerellä, Liivinlahdella, jään odottamaan auringon nousua…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.