Bussilla Eestin halki

Keräsin reppuuni tarvittavia asioita ja jätin veneen ilman purjeita laituriin. Purjeet on purjeneulojan käsittelyssä, olisi kyllä samanakin päivänä tehnyt, mutta kerroin että olen muutaman päivän pois.

Aamulla soitin taksin, soitin vahingossa suomen sim kortilla. Sanoin haluavani Bussiasemalle, kerroin olevani Pärnu Jahtklubin Ringiteen puoleisella portilla. Tämä heti luuli että olen eksynyt suomalainen ja sanoi että ymmärrän, taksi tulee. Eikä ollut kuitenkaan ymmärtänyt ja lähetti taksin väärälle portille. Taksikuski oli kysynyt keskukselta että missähän se suomalainen on, sitten oli että ainiin, se onkin toisella portilla.

No taksi löysi minut ja lähti viemään bussiasemalle. Sen reilu parin kilometrin jälkeen olimme kohdalla, suhari pyysi 3.2 euroa. Olin reteä ja pyöristin 4 euroon, tippiä reilu 20%.Saavuin tänne upouudelle bussiasemalle.Hieno on, baltiassa ei bussi ja rautatieasemalla juopot ja laitapuolen kulkijat häiritse maksavia asiakkaita. Vartijat tulevat ja viskaavat niska-perse otteella pihalle että heilahtaa, jos et ole matkustavaisen näköinen. Minun antoivat rauhassa odotella bussia, vaikka olinkin kuin halvasti pukeutunut puolalainen merimies. Kuten se Pärnu Jahtklubin satamakapteeni jotenkin kautta rantain antoi ymmärtää.Lux Expressin bussi kurvasi laituriin, komeat on myös bussit. Ihmiset kyytiin, bussiin ihan jono.Sitten mentiin, kyyti oli hienoa. Katselin maisemia, 2tunti 45 minuuttia myöhemmin olin Tartussa. Jälleen taksi ja suharille ohje että kotiin. Koiralla oli riemu, kun taksi jälleen toi kulkurin maailmalta takaisin. Koira kieri maassa ja ulisi, minä olin vähän hillitymmin. Koira tahtoi nuolla poskeani, minä vain kämmenellä vähän koiran poskea silitin. Riemuisa kohtaaminen, kuten aina. Kyllä me vähän painimme kuitenkin. Ei kun grilli tuleen, koira vahtii tarkkaan tekemisiäni. Myöhemmin käväisin autolla kaupungilla, kun hyppäsin autoon niin koira suuttui. Nosti sellaisen metelin, kun luuli että lähdin takaisin reissun päälle. Naapureilla verhot heiluivat, kun kardinoiden välistä katselivat että onko rosvoja liikkeellä, kun koira niin pahana on.

Kun tulin 10minuutin kuluttua takaisin niin kohtaaminen oli vähän, vain vähän, rauhallisempi.

Kotikaupunkini Tartto, kodulinna Tartu…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.