Heti aamusta vettä heittää niskaan. Tällainen kesä.
Kävin aamulenkillä radan varressa. Porgantid ajelevat ja viheltävät minut nähdessään. Sen verran olen rautatieläinen että pää kääntyy kun kuulen junan äänen.
Alkaa tulla kesä.
Kävin kaupungilla kauppahallissa vähän evästä ostamassa ja auton pakkaus jälleen.
Pyyhkäisin tänne Keila kaupunkiin, on Keila linna päevad. Samalla markkinat.
Vastenmieliset venäläiset karjuvat kun kohtia jaetaan. Olivat tehneet oman nimilistan jonka mukaan olisi paikat pitänyt jakaa. Markkinoiden järjestäjät sanoivat että meillä on ihan omat listat mihin kukin laitetaan. Perkeleen venäläiset.
Sitten vain telttoja pystyyn ja taas alkaa tapahtua.
Illalla jo näkyi monia tuttuja myyjiä, huikkasivat suomeksi Terve. Se olikin suunnilleen ainoa mitä suomea osaavat. Onneksi minä osaan tätä viron kieltä…