Alamäkeen Klaipedaan

Aamulla heräsin, kuten herään joka aamu. Vilkaisin kännykästä mitä lupaa tänään purjehdus säätä. Perskuta, lupaa joka ikinen päivä 30 hujakoilla lämmintä ja salamankuvaa. Kunnes huomasin että kännykkä näyttää jotain Vietnamin paikkakunnan säätä. Jotain ihmeellistä on tuossa satamassa. Karttaplotteri ei löytänyt paikkaa ja kännykkä oli olevinaan Vietnamissa.Taakse jäi Liepaja, tänne pitää vielä tulla uudestaan.Täysin purjein virsikirjalla myötäiseen, kunnes tuuli nousi johonkin 8m/s hujakoille. Maininkia alkoi tulla niin ettei autopilotti enään osannut. Äijä peräsimeen, parituntia jaksoin olla peräsimessä ennenkuin kyllästyin.Laskin isopurjeen alas ja pelkällä fokalla. Vauhti tippui reilu solmun, mutta autopilotti oli jälleen kykenevä ohjaamaan.Kartalle oli merkitty tuollainen liikkumiskielto alue.Se oli helppo kiertää tämän tabletin avulla, karttaplotteriin ei tätä kieltoa ole merkitty.Tuollainen lippu mastoon oikean puoleiseen saalinkiin ja matka jatkui.Matkalla oli myös öljyterminaali. Satamaa ei ole, mutta laivat kiinnittyvät tuollaiseen suureen poijuun. Hinaaja pitää laivaa perästä kiinni ettei vikuroi ja pumppaavat öljyt putkia myöten maihin. Lopuksi alkoi satamaa näkyä, sinne sisään aallonmurtajan aukosta. Kartasta vähän suuntaa suunnitellen. Tuollaiseen kanavaan, kääntösilta ehti kiinni nenän edestä. Menin laivankylkeen odottamaan sillan uudestaan avautumista. Satamakapteeni tuli huutelemaan, että seuraavalla sillan avauksella yksi purjevene lähtee. Mene paikalle 34. Satama on täynnä veneitä, viimeistä paikkaa myöten täysi. Paljon on Liettualaisia paikallisia purjehtijoita.On myös Saksalaisia ja Ruotsalaisia, odottelevat ehkä oikeita tuulensuuntia.Kävin vielä tervehtimässä satamakapteenia. Sellainen päivä tänään…