A luokan matkailijat reservaatissa

Tuli käytyä reservaatissa saunassa. Yksi veikkonen kertoi että hän on A luokan matkalla, muija on kotona. Tarkoittaako se mitä, sitä en tiedä. Minä tokaisin että sinulla on muija joka odottaa kotona, minulla on armastus joka odottaa kotona. Erilainen elämä, ehkä sen takia viihtyykin reservaatissa.

Mutta kyllä nyt on aika lähteä kiireen vilkkaa. Tuultakin on sopivasti ja suuntakin noin kelvollinen.

Kello oli melkein 6 kun käynnistin koneen ja irroitin köydet. En alkanut nukkuvassa satamassa purjeilla, eikä se nyt erityisen helppoa olisi ollutkaan.

Sinne jäi äijät nukkumaan A luokan reissussansa. Tai olihan siellä myös Eestiläisiä kahdella veneellä. Näitä oli niin etten laskuissa pysynyt. Sellaisia 30 ikäisiä pariskuntia, veikkaan että 15 ihmisen paikkeilla näissä kahdessa veneessä yhteensä. En tullut kysyneeksi. Minä aloin juttua ajamaan muutaman nuoren miehen kanssa, esittelivät veneitään ja kävivät minun veneeseeni tutustumassa. Mukavat merimiehet, ei mitään kuivanmaan kapteeneita.

Kohta tuolla alkaa taas se jäkätys, jota kukaan ei kuule.

Aurinko oli jo noussut, kaukana näkyi tälläinen alus ankkurissa.

Flying Manta on laivan nimi. Jotenkin näyttää öky laivalta, helikopterit ja kaikki.

Sinne jäi miljonäärit.

Minä panin menemään aamu auringossa kohti auringon nousua.

Korkealla olevista suihkuvirtauksista riitti vähän minullekin, tuulen teitä.

Siipipyörä loki näyttää tuon alta 6 solmua.

Tuo Gps vähän enemmän.

Porkkalan ylitys jotain 1,5 tuntia. Vähän vettä heittää naamalle merestä.

Täyttä höyryä vaan. Kamera jotenkin kutistaa aallot.

Troll, Pärnusta tuli myös vastaan. Troll kävi joku vuosi sitten reilu 3 vuoden reissun maapallon kierroksella.

Vastaisiin tuuliin on hyvä konsti panna autopilotti kiinni.

Mutta antaa sen olla standby moodissa. Eli pitää vain ohjauspinnan paikallaan. Ei suotta tahkoa eestaas.

Viranomaiset pani menemään partioveneellään.

Toisenkin näin lähellä Helsinkiä. Kolmaskin moottorivene oli. Se oli katajanokan vieressä. Minä pistelin purjeella ja joku maailman omistaja tuli helvetin kyytiä vasemmalta ja suora tähtäys kylkeeni. Siinä ei ollu kauaa aikaa miettiä, piti päättää mitä teen. Minulla vauhtia 5 solmua, moottoriveneellä ehkä 25. Jatkanko suoraan, vai käännynkö takaisin. Kohti en tahdo kääntää ja selkää en käännä. Jos se osuu se tulee purjeveneen ylitse. Jos käännän karkuun, herääkö äijä ja väistää samaan suuntaan. Ehdin aloittaa väistön, kun tämä sankari myös heräsi. Veti noin 3 metrin päästä lopuksi veneen keulan edestä. Miksiköhän muuten moottoriveneilijät välillä ihmettelee, kun purjeveneilijät ei tervehdi vaan näyttää keskisormea? Olisi pitänyt ehtiä ottaa sen rekisteri numero ylös, mutta oli muuta ajateltavaa ja tekemistä. Varoituksen sana, jos joku laiturilla tulee minulle valittamaan kuinka purjeveneet vaikeuttavat moottoriveneiden kulkua, tulee narisijalle uintireissu. Jämpti on niin, saatana.

Tällaisilla on vaikea saada suurta vahinkoa ja ruumiita vaikka yrittäisikin. Vähän kuin vaikka fillarilla, vaikea saada autoon tai ainakaan auton kuljettajalle vikaa. Mutta kyllä autolla helposti fillaristin tappaa. Sitten sanotaan ettei nähnyt. Miten ei purjevenettä purjeet ylhäällä näe? No ei näe jos ei katso.

Mutta tällainen tapaus…

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.