Aamulla koneet käymään ja jokea alajuoksuun. 3 venettä jäi laituriin, olivat laskeneet vesille ja tuoneet vieraslaituriin.
Kyllä tuo joki on ankea, ruskea muta joki jossa kaisla tukkoja seilaa. Oli aikakin jo lähteä.
Piti oikein vaihtaa nämä paremmat purjehdus hansikkaat käteen. Lämmintä 5 hujakoilla ja vettä alkoi sataa. Sade tuli sentään vetenä, se tässä oli hyvä puoli.
Tuultakaan ei ollut, oikeastaan se oli hyvä. Tuuli vielä tuohon päälle olisi ollut tappava yhdistelmä. Tai siis varusteistahan se on kiinni, kyllä nämä jotkut hurjapäät purjehtii Kap Horniakin ympäri. 
Oli tuolla muitakin kuten kuvasta näkyy. Futura oli Sköldvikin redillä ankkurissa. Kiikaroin kauan ennenkuin löysin sen ankkuripallon eli merkin että se on ankkuroitunut. Kuvaa kun napauttelee hiirellä niin sitä saa suuremmaksi. Pallo on ihan keulassa.
Ammattilaiset ainakin öljylaivoissa laittavat aina ankkurointimerkin, ei tule vastuista sanomista kun näin toimii.
Kyllä se siellä keulassa on, ei vain meinaa erottaa kun kansi täynnä kaikenlaista sälää ja pallo ehkä 50cm halkaisijaltaan. Kuvaa kun näpäyttelee niin siitä saa suurennoksia.
Lopuksi päädyin Pirttisaareen, laituri kutsuvasti tyhjillään.
Olen täällä toistuvasti uudestaan ja uudestaan käynyt.
Tykit rapistuu huollon puuttesta, jotain tuolla kasemaateissa kuitenkin on, niissä on lämmöt päällä.
Kevät purjehdukseen sopivaa jäävuorisalaattia.
Kalaa purkista päälle. Mikäs tässä ollessa…