Aamulla ihmettelin mikä älämölö ulkoa kuuluu. Venäläiset kuten Eestiläiset kutsuvat venäjää puhuvia ilmisiä. Kyllä nämä Eestiläisiä olivat, Tallinnasta, äidinkielenään venäjä. Olivat veneen ostaneet, miehen puheesta ymmärsin että ekaa kertaa veneellä. Eihän se helppoa ole ekalla kerralla. Lopuksi sain neuvottua lapselle takana, että laske löysää poijuköydestä. Heti onnistui.
Otin auton ja läksin vähän shoppaamaan. On aikomuksena tehdä meriretki.
Siinähän ne tärkeimmät, Atleetti juustoa. Siitä tulee kova kunto ja atleetti vartalo, ei pyknikko kuten juustosta yleensä. Sekä gruusian leipa.
Kuva kauppareissulta, Tallinnassa on paljon kivoja kohtia. En kuitenkaan viihdy pidempään.
Vein Skodan pois, takaisin Bolt taksilla.
Heilautin kättäni karavaanareille.
Ja läksin.
Piti vielä näyttää näille pääkaupunkilaisille kuinka suomipoika lähtee. Otin keulaköydet irti, vedin veneen poijulle ja isopurje ylös. Ensin vauhtia alatuuleen, sitten 180 asteen käännös ja luovien veneiden välistä. Siinä oli hienosti tilaa.
Heilautin kättäni tervehdykseksi, nauroivat näytökselleni.
Sitten mennään, kokka Tallinnanlahdelle.
Fokka ja isopurje kiskovat yhteistyössä.
Aegnan kulmalle asti oli vauhti tuollaista.
Sitten sai käännettyä kohti pohjoista, vauhti parani.
Siinä Aegna, olen tahtonut käydä. Sinne laituriin on paha jäädä, laivan mainingit rikkovat veneen. Nyt pari liikemiestä lahjoitti Kalev jahtklubille 3 poijua ja painot. Meripelastajat kävivät viemässä Aegnan viereen. Nyt voi mennä ja jättää veneen turvallisesti redille, kumiveneellä tai vaikka uiden rantaan. Joku kerta lähden.
Sitten keskitytään olennaiseen elämässä, katsellaan pilviä.
Kauas pilvet karkaavat, kuten Rauli Padding Somerjoki lauloi.
Välillä kiihdytetään ja viihdytetään.
Ja ihmetellään. Miksiköhän tuo Viking xprs koukkasi minun oikealta puoleltani? Suorin tie oli kilometrin vasemmalta puoleltani.
Sen piti päästä tuon rahtilaivan nenän edestä kiertämään. Tuo rahtilaiva tuli reittijako kaistalla. Pitäköhän silloin sitä ylittävän laivan väistää? Pitäisiköhän vähän sääntöjä lukea? No en minä aja laivaa.
Eckerölinen Finbo veti ohitse kohti Vuosaarta.
Finlinesin Finnhawk tuli Vuosaaresta, kun se väylä loppui käänsi eteeni ja lähti kohti Saksaa. Tarkkailin tilannetta, minusta tuntui että se väisti minua. Kuten sen kyllä ihan sääntöjen mukaan pitäisikin. Tosin se on harvinaista.
Siitä se veti.
En tiedä mitä pensaa se polttaa, ihme höyry nousee korsteenista.
Siitä Isosaaren läheltä saaristoon suojaan, kuten salakuljettajat puikkelehdin saarten välistä.
Ei rajavartijat pysy kärryillä kun pääsee saariston suojaan.
Löysin poijun johon jäädä. Olen saapunut suomeen, mitähän täällä voisi tehdä? Miksi minä tänne tulin? No tuuli tuo ja tuuli vie…..